Katkelma käännös : Diodorus Siculus - Bibliotheca Historica - Kappale II

Osiriksen retket halki etiopian, arabian, intian ja euroopan
Isiksen ja Merkuriuksen hautaama
Kuinka Osiris kuoli
Isis ja Orus kostaa Osiriksen kuolemansa
Kaksi härkää
Apis ja Mnevis palvonta egyptissä
Keskustelut Osiriksen ja Isisiken hautojen sijainneista
Egyptin pappien historiaa
Ajanlaskeminen, vuodet ja kuuvuodet
Jättiläiset
Avioliittolait
Osiris ja isis, heidän pilarinsa ja piirtokirjoitukset
Egyptin siirtokunnat


Kun kaikki oli valmista, Osiris vannoi jumalille antavansa hiustensa kasvaa kunnes hän palaisi egyptiin. Hän marssi etiopian läpi ja tästä syystä egyptiläisten keskuudessa on tänä päivänä uskomus, että ulkomailla olevat saavat kasvattaa pitkät hiukset, kunnes palaavat kotiin. Etiopian läpi kulkiessaan hänelle esiteltiin ryhmä satyyrejä, jotka (kuten kerrotaan) olivat kuulemma kaikki karvaisia lanteitaan myöten, sillä Osiris oli mies joka piti kovasti musiikista ja tanssista, siksi hänellä oli mukanaan joukko muusikoita joista yhdeksän oli neitsyitä. He olivat erinomaisia laulajia ja monien asioiden taitajia joita kreikkalaiset kutsuvat muusaiksi, joista Apollo oli päällikkö ja tämän vuoksi kutsuttiin muusien johtajaksi. Tämän vuoksi satyyrit, jotka ovat luonnostaan taipuvaisia hyppimään, tanssimaan, laulamaan ja kaikenlaiseen ilonpitoon, otettiin mukaan armeijaan, sillä Osiris ei ollut sotaisa eikä hän tullut taistelemaan ja ratkaisemaan kiistoja miekalla, jokainen maa sai jumalana ollessaan ansioidensa ja hyveidensä vuoksi. Etiopiassa hän oli opastanut asukkaat maanviljelyyn ja muokkaaamaan maata, sekä rakentanut heidän keskuuteensa useita komeita kaupunkeja ja hän jätti sinne maaherroja sekä toisia jotka keräsivät veroja.

Kerrotaan, että heidän työskennellessään koiranpäivänä(1) (jolloin niilin vesi on korkeimmillaan), niilijoen vallit murtuivat ja niili tulvi yli suurimman osan egyptiä. Erityisesti sen osan jossa Prometheus hallitsi, jolloin melkein kaikki asukkaat hukkuivat. Tällöin Prometheus oli vähällä tappaa itsensä sydämensä murheesta. Äkillisestä ja voimakkaasta vesien purkautumisesta johtuen jokea kutsuttiin nimellä Kotka.

Herkules, joka oli aina valmis vaikeisiin koettelemuksiin ja kova mieleltään, kuroi vallien aukot umpeen, käänsi niilin takaisin kanavaansa ja piti sen entisillä rannoillaan. Siksi jotkut kreikkalaiset runoilijat ovat sepittäneet tästä tapahtuneesta tarun, jonka mukaan Herkules tappoi kotkan, joka söi Prometheuksen sydäntä. Tämän joen vanhin nimi oli Oceames, joka äännetään Oceanus. Myöhemmin sitä kutsuttiin Kotkaksi, koska se purkautui niin rajusti. Viimeiseksi sitä kutsuttiin Egyptukseksi siellä hallinneen henkilön nimen mukaan, minkä todistaa runoilija joka sanoo:
"Joelle Egyptuksen minä asetuin, niin rajusti purkautuvaan."

Lähellä muinaista egyptin markkinakaupunkia Thonista (kuten sitä kutsutaan), tämä joki laskee mereen.

Viimeinen nimi jonka se on säilyttänyt, juontaa tuon alueen kuninkaasta Nileuksesta.

Osiris oli mennyt etiopian rajoille ja nosti korkeat vallit joen molemmille puolille, jottei se tulvisi maalle enemmän kuin oli sopivaa sekä tekisi siitä vetistä ja soista. He tekivät tulvaportteja, jotka päästivät vettä sisään asteittain niin paljon kuin oli tarpeellista. Sieltä hän kulki arabian halki, punaisen meren kautta aina intiaan saakka ja aina asutetuille rannikoille asti. Hän rakensi myös monia kaupunkeja intiaan, joista yhden nimesi Nysaksi. Koska hän halusi saada muiston siitä egyptin kaupungista jossa hän oli kasvanut. Tähän Nysaan intiassa hän istutti murattia, joka kasvaa ja on säilynyt vain siellä ainoana kaikista muista paikoista intiassa tai sen lähialueilla. Hän jätti myös monia muita merkkejä käynnistään noissa maanosissa, joiden perusteella myöhemmät asukkaat uskovat ja vahvistavat, että tämä jumala on syntynyt intiassa.

Hän harrasti myös norsujen metsästystä ja huolehti siitä, että joka paikkaan pystytettiin häntä esittäviä patsaita, jotka olivat näyttäviä muistomerkkejä hänen retkistään. Sieltä hän kulki muuhun aasiaan ja kuljetti armeijansa Hellespontin kautta eurooppaan. Traakiassa hän tappoi barbaarien kuninkaan Lycurgoksen, joka vastusti hänen suunnitelmiaan. Sitten hän määräsi että Maro (joka oli tuolloin vanha mies) huolehtimaan maan viljelyksistä ja rakentamaan kaupungin, jonka hän nimeäisi Maroneaksi nimensä mukaan. Poikansa Macedonin hän teki Macedonian kuninkaaksi nimensä mukaan. Triptolemukselle hän antoi tehtäväksi attican maan viljelemisen ja muokkaamisen. Voidaan todeta, että kun Osiris oli matkustanut koko maailman halki ja löytänyt ihmisille soveltuvaa ravintoa, hän oli koko ihmiskunnan hyväntekijä. Siellä, missä viiniköynnökset eivät kasvaneet eivätkä tuottaneet hedelmää, hän opetti asukkaat valmistamaan juomaa ohrasta, joka oli vahvuudeltaan ja maultaan vain vähän viiniä huonompaa. Hän toi mukanaan egyptiin kalliimpia ja arvoikkaimpia tavaroita, mitä jokaisessa paikassa oli tarjolla ja niistä monista hyödyistä ja eduista joita hän oli saanut aikaan. Hän sai kaikkien ihmisten yhteisellä suostumuksella palkinnoksi kuolemattomuuden ja kunnian, joka oli taivaallisten jumalien veroinen.

Hänen kuolemansa jälkeen Isis ja Merkurius viettivät hänen hautajaisiaan uhraamalla ja ylistävillä kunnianosoituksilla, kuin yhdelle jumalista. He panivat alulle monia pyhiä riittejä ja mystisiä seremonioita, tämän nyt jumalallistetun sankarin muistoksi tekemistä mahtavista teoista. Egyptiläiset papit pitivät Osiriksen kuolintapauksen salassa keskenään. Kun aikaa kului, niin jotkut eivät voineet pitää tietoa salassa, vaan puhuivat sen julki ja tieto levisi ulkopuolisille. He sanoivat, että Osiriksen(2) hallitessaan egyptiä kaikella oikeudenmukaisuudella, murhasi hänet paha veljensä Typhon. Ja hän pilkkoi hänen ruumiinsa kahdeksikymmeneksikuudeksi palaksi ja antoi kullekin petoksessa olleelle liittolaiselleen ruumiinkappaleen, jotta he kaikki olisivat saman hirvittävän teon syyllisyyteen osallisina. Tällöin he sitoutuisivat entistä enemmän edistämään Typhonin nousua valtaistuimelle, sekä puolustamaan ja säilyttämään hänet hallitsijana.

Isis joka oli myös Osiriksen sisar ja vaimo, kosti poikansa Oruksen(3) avulla tämän kuoleman Typhonille ja tämän liittolaisille. Siten sai egyptin valtakunnan haltuunsa. Kerrottiin että taistelu käytiin lähellä jokea, joka ei ole kaukana kaupungista jonka nimi on nykyään Antæa arabiassa. Nimensä se on saannut Anteuksen mukaan, jonka Herkules surmasi Osiriksen aikana. Isis löysi kaikki miehensä ruumiin osat, paitsi hänen sukuelimet. Koska hän halusi salata miehensä hautaamisen, mutta halusi kuitenkin että kaikki egyptiläiset kunnioittaisivat häntä jumalana, hän järjesti hautaamisen näin. Hän sulki kaikki palat yhteen, liimasi ne vahalla ja tuoksuvilla yrteillä ja sai näin aikaan Osiriksen näköisen miehen muodon. Sitten hän kutsui papit yksitellen luoksensa ja vannotti heidät kaikki, etteivät heidän pitäisi tietää mitä hän uskoisi heille. Sitten hän kertoi heille yksityisesti, että vain he saisivat haudata kuninkaan ruumiin, kertoen monista hyvistä teoista joita hän oli tehnyt ja käski heitä hautaamaan ruumiin oikeaan paikkaan keskenään ja osoittamaan hänelle kaiken jumalallisen kunnian kuin jumalalle. Sekä heidän tulisi pyhittää hänelle yksi keskuudessan kasvatetuista eläimistä minkä halusivat, ja elävänä ollessaan heidän tuli osoittaa sille syvää kunnioitusta kuin ennen Osirikselle itselleen ja kuoltuaan heidän tuli palvoa sitä samalla kunnioituksella ja palvonnalla kuin Osirista.

Koska halutessaan rohkaista pappeja näihin jumalallisiin virkoihin hyötyjen ja etujen kautta, hän antoi heille kolmasosan maata ylläpitämään jumalanpalveluksia ja heidän läsnäoloille alttareissa.

Osiriksen hyvien tekojen muistoksi ja kuningattaren käskystä, omaa hyötyä ja etua odottaen papit tekivät tarkalleen kaiken mitä Isis oli heille määrännyt ja siksi papisto on tänäkin päivänä sitä mieltä, että Osiris on haudattu heidän keskuuteensa. He kunnioittavat suuresti niitä eläimiä, jotka niin kauan sitten pyhitettiin ja he surevat Osirista näiden eläinten haudoilla. Erityisesti on kaksi pyhää härkää, toinen nimeltä Apis ja toinen Mnevis, jotka on pyhitetty Osirikselle ja joita kaikki egyptiläiset yleisesti pitävät jumalina. Tämä eläin oli nimittäin kaikista muista poikkeuksellisen hyödyllinen ensimmäisille maanviljelyksen keksijöille, sekä viljan kylvön että muun maanmuokkauksen taitojen osalta joista kaikki hyötyivät. Lopuksi he sanovat, että Osiriksen kuoleman jälkeen Isis vannoi, ettei hän enää koskaan ottaisi puolisoksi ketään muuta miehestä ja vietti loppuelämänsä jakaen oikeutta alamaisiensa keskuudessa ja ylittäen kaikki muut ruhtinaat armollisuudessa ja anteliaisuudessa omaa kansaansa kohtaan. Siksi hänet luettiin kuolemansa jälkeen jumalien joukkoon ja sellaisena hänellä oli jumalallinen kunnioitus ja ihailu. Hänet haudattiin Memfisiin, jossa hänen hautansa on tänäkin päivänä näkyvissä Vulcanuksen lehdossa.

Jotkut kuitenkin kiistävät, että nämä jumalat olisi haudattu Memphisiin, vaan lähelle etiopian ja egyptin vuoria, niilin saarelle. Lähellä paikkaa nimeltään Philas ja jolle on siitä syystä annettu nimi Pyhälehto. He vahvistavat tämän saarelle jääneillä kiistattomilla merkeillä, kuten Osirikselle rakennetulla ja pystytetyllä haudalla, jota kaikki egyptin papit uskonnollisesti kunnioittavat. Haudassa on kolmesataakuusikymmentä kulhoa, joita tätä tarkoitusta varten nimetyt papit täyttävät joka päivä maidolla ja huutavat jumalia nimeltä surun ja valituksen kera. Tämän vuoksi saarelle ei mene ketään muuta kuin papit. Theban (joka on egyptin vanhin kaupunki) asukkaat pitävät suurena valana, jos joku vannoo Osiriksen nimeen joka makaa haudattuna Philasissa, jota ei missään nimessä saa rikkoa.

Kun Osiriksen ruumiinosat löydettiin ja haudattiin tällä tavalla kuten aiemmin on kerrottu, mutta Tyfon heitti hänen sukuelimensä (he sanovat) jokeen, koska kukaan hänen liittolaisistaan ei ottanut niitä vastaan. Kuitenkin Isis kunnioitti niitä jumalallisesti, sillä hän käski pystyttää juuri tämän kuvan temppeleihin ja palvoa sitä uskonnollisesti. Kaikissa heidän jumalalleen osoitetuissa seremonioissaan ja uhreissaan hän määräsi, että tätä osaa pidetään jumalallisessa ylhäisyydessä ja kunniassa. Sen jälkeen kun kreikkalaiset olivat oppineet egyptiläisiltä Bacchuksen juhlien riitit ja seremoniat sekä orgian juhlallisuudet, he palvoivat tätä osaa kaikissa tälle jumalalle osoittamissaan mysteereissä ja uhrauksissa nimellä Phallus.

Osiriksesta ja Isiksestä Aleksanteri Suuren, joka rakensi kaupungin oman nimensä mukaan, egyptiläiset papit laskevat yli kymmenentuhatta vuotta(4) tai (kuten jotkut kirjoittavat) hieman alle kaksikymmentäkolmetuhatta vuotta. He väittävät, että ne jotka sanovat tämän Osiris jumalan syntyneen Bœotiassa sijaitsevassa Thebassa, Jupiterin ja Semelen lapsena, kertovat valhetta. He nimittäin sanovat, että Orfeus tultuaan egyptiin, vihittiin Bacchuksen tai Dionysioksen pyhiin mysteereihin. Koska hän oli Bœotian Thebalaisten erityinen ystävä ja keskuudessaan suuresti arvostettu, hän osoittaakseen kiitollisuuttaan siirsi Bacchuksen tai Osiriksen syntymän kreikkaan.

Kansa, osittain tietämättömyyttään ja osittain halustaan, että tämä jumala olisi kreikkalainen, omaksui mielellään vastaan nämä mysteerit ja pyhät riitit heidän keskuudessaan. Orfeus käytti tilaisuutta hyväkseen ja vahvistaakseen jumalan syntymän sekä hänen riitit ja seremoniat kreikkalaisten keskuudessa. Näin Kadmus (sanotaan) syntyi egyptin Thebassa ja sai muiden lastensa ohella Semelen, että sai lapsen tuntemattomalta ja synnytti seitsemän kuukauden kuluttua lapsen, joka oli hyvin samanlainen kuin Osiris, kuten egyptiläiset häntä kuvaavat. Mutta tällaisia synnytyksillä ei ole tapana elää, joko siksi, että se ei ole jumalten mieleen tai siksi, että luonnonlaki ei salli sitä. Kun asia tuli Kadmuksen tietoon ja oraakkeli oli sitä ennen varoittanut häntä suojelemaan maansa lakeja, hän kääri lapsen kultaan ja järjesti hänelle uhreja, ikään kuin Osiris olisi ilmestynyt uudelleen tässä muodossa. Levittäen tiedon, että lapsi oli Jupiterin alulle saattama ja tällä tavoin kunnioittaakseen Osirista että peittääkseen tyttärensä häpeän. Siksi kreikkalaisten keskuudessa on yleinen kertomus, että Semele, Kadmuksen tytär oli saanut lapsen Jupiterilta ja hän oli synnyttänyt Osiriksen.

Myöhemmin Orfeusta arvostettiin suuresti kreikkalaisten keskuudessa hänen erinomaisen musiikkitaiteen ja -tiedon, sekä jumaluusopin vuoksi ja järjesti pyhiä riittejä ja uhrauksia jumalille. Erityisesti thebalaiset ottivat hänet vastaan ja pitivät häntä vieraanaana ja he kunnioittivat häntä suuresti kuin kaikkia muita. Koska oli erittäin perehtynyt egyptiläiseen jumaluusoppiin, hän siirsi muinaisen Osiriksen syntymän paljon myöhempään ajankohtaan ja miellyttäekeen kadmealaisia eli thebalaisia, otti käyttöön uusia riittejä ja seremonioita, jossa hän määräsi julistettavaksi kaikille jotka olivat päässeet noihin mysteereihin, että Dionysios eli Osiris oli Jupiterista lähtöisin ja Semelen synnyttämä.

Ihmiset alkoivat siis osittain tietämättömyyttään, osittain Orfeuksen häikäisevän maineen ja hyvän uskollisuutensa käsityksen pettämänä tässä asiassa (erityisesti se, että tätä jumalaa pidettiin kreikkalaisena, oli heille mieluinen asia) käyttää näitä riittejä, kuten edellä on kerrottu. Ja näillä tarinoilla mytologit ja runoilijat ovat täyttäneet kaikki teatterit, ja nykyään se on yleisesti hyväksytty totuutena, jota ei voi vähääkään kyseenalaistaa. Lopuksi papit sanovat, että kreikkalaiset ovat ottaneet itselleen sekä jumaliaan, että puolijumalia (tai sankareita) ja sanovat, että egyptistä on siirretty heille erilaisia siirtokuntia. Sillä Herkules oli egyptiläinen ja urhoollisuudellaan hän löysi tiensä useaan osaan maailmaa sekä pystytti pylvään afrikkaan ja tästä he yrittävät esittää todisteita kreikkalaisilta itseltään. Sillä vaikka kaikki myöntävät, että Herkules auttoi jumalia jättiläisten sodassa, on selvää, että siihen aikaan jolloin kreikkalaiset sanovat Herkuleksen syntyneen, maa ei ollut vielä silloin vahva tuottamaan jättiläisiä, eikä jättiläisiä ollut silloin, toisin sanoen Troijan sotaa edeltävänä aikakautena, vaan pikemminkin (kuten egyptiläiset väittävät) ihmiskunnan ensimmäisenä sukupolvena ja alkuna, josta lähtien egyptiläiset laskevat yli kymmenentuhatta vuotta, mutta Troijan sodasta, ei tuhatkaksisataa vuotta. Tämän egyptiläisten laskutavan mukaan nuija ja leijonannahka sopivat hyvin yhteen muinaisen Herkuleksen kanssa, sillä aseiden käyttöä ei tuohon aikaan vielä tunnettu, miehet taistelivat nuijilla ja sauvoilla sekä peittivät ruumiinsa petojen nahoilla. Tämän muinaisen Herkuleksen sanotaan olleen Jupiterin poika, mutta ei tiedetä kuka hänen äitinsä oli, mutta hän joka oli Alcumenan poika, sanottiin syntyneen yli kymmenentuhatta vuotta toisen jälkeen ja häntä kutsuttiin nimellä Alceus. Myöhemmin Herkules, ei niin että hänellä olisi ollut tuo kunniakas sukunimi Junolta (kuten Matris sanoo), vaan hän otti itselleen nimen kilpailusta, haluten tehdä yhtä suuria asioita kuin muinainen Herkules ja siten periä sekä hänen maineensa ja loistonsa, että nimensä.

Lisäksi kreikkalaisilla on hyvin vanha perimätieto, joka on yhtäläinen egyptiläisten kanssa, että Herkules vapautti maan villieläimistä. Tätä ei voida mitenkään soveltaa häneen, joka vaikutti troijalaisten aikaan, jolloin suurin osa maaiilmasta oli vapaa tällaisista häiritsevistä vaikutuksista, maanmuokkauksen ja lukuisten väkirikkaiden kaupunkien ansiosta. Mutta se, että maailma oli muuttunut sivistyneemmäksi, sopii parhaiten yhteen antiikin Herkuleen kuvaan, kun ihmisiä vielä kiusasivat vitsaukset ja piinaavat villit pedot, erityisesti egyptissä, jonka yläosa on erämaata ja täynnä villipetoja vielä tänäkin päivänä. On täysin järkevää ajatella, että Herkules välitti oman maansa egyptin vauraudesta ja hyvinvoinnista, vapautti maan petoeläimistä ja antoi sen siten maanviljelijän käsiin parannettavaksi maanmuokkauksella ja että tästä syystä häntä kunnioitettiin jumalana.

He kertovat myös, että Perseus syntyi egyptissä ja että kreikkalaiset ovat siirtäneet sieltä Isiksen syntymän Argokseen keksimällä tarinan, jonka mukaan hän oli sama kuin Io, joka muuttui häräksi. Näistä jumalista onkin suuria erimielisyyksiä ja kiistoja. Toiset nimittävät samaa jumalatarta Isikseksi, Ceresiksi, Thesmophoruksi, Lunaksi, Junoksi ja jotkut kaikilla näillä nimillä.

He kutsuvat Osirista joskus Serapikseksi, joskus Dionysiokseksi ja joskus Plutoksi. Sitten taas Ammoniksi, joskus Jupiteriksi ja usein Paniksi. Jotkut myös sanovat, että Serapis on sama jota kreikkalaiset kutsuvat Plutoksi.

Egyptiläiset kertovat Isiksen keksineen monia lääkkeitä ihmisten terveyden parantamiseksi, koska hän oli hyvin perehtynyt lääketieteen taitoihin ja keksinyt monia parannuskeinoja tähän tarkoitukseen. Siksi hän vielä nytkin kuolemattomuuden tilassa, iloitsee ihmisten ruumiiden parantamisesta. Niille jotka tarvitsevat hänen apuaan, hän unessa osoittaa läsnäolonsa ja tarjoaa nopeaa ja tehokasta helpotusta sitä tarvitseville.

Selkeänä todisteena kaikesta tästä he sanovat, että heillä ei ole vain tavanomaisia kreikkalaisten taruja, vaan myös kiistaton todistusaineisto, joka vahvistaa sen ja että lähes koko maailma todistaa tästä kunnioituksella ja ylistyksellä jota he osoittavat tälle jumalattarelle hänen suuren maineensa vuoksi tautien parantajana. Sillä unessa hän on ihmisten luona, käyttää lääkkeitä sairaiiin ja parantaa ihmeellisesti ne, jotka ovat hänen palvelijoitaan. Hän on parantanut monia joista lääkärit ovat luopuneet parantumattomina, monet sokeat ja rammat jotka ovat pyytäneet häneltä apua, ovat saaneet täydellisesti takaisin entisen näkönsä ja ruumiinsa terveeksi.

Sanotaan, että hän keksi lääkkeen joka herättäisi kuolleen eloon ja sillä hän ei ainoastaan herättänyt henkiin poikaansa Orusta, jonka Titan oli tappanut ja löytyi kuolleena vedestä, vaan teki myös hänet tällä lääkkeellä kuolemattomaksi. Tämä Orus oli viimeinen egyptissä hallinneista jumalista sen jälkeen, kun hänen isänsä Osiris oli kuollut. Heidän tulkinnan mukaan Orus on Apollo, jolle hänen äitinsä Isis opetti lääketieteen ja ennustamisen taidon, ja oli näissä asioissa erittäin hyödyllinen ihmiskunnalle.

Egyptiläiset papit laskevat ajanlaskussaan yli kaksikymmentäkolmetuhatta vuotta kuluneeksi Sol:in valtakaudesta, aina Aleksanteri Suuren retkikunnan matkaan Aasiaan.

He kertovat tarinoissaan, että heidän vanhimmat jumalansa hallitsivat tuhatkaksisataa vuotta ja jälkimmäiset peräti kolme vuotta kerrallaan. Vaikka tämä suuri vuosiluku vaikuttaa uskomattomalta, jotkut eivät ole pitäneet kiinni väitteestään, koska auringon liikettä ei tuolloin tunnettu, vuosi laskettiin kuun liikkeen mukaan. Siksi aurinkovuosi koostui tuolloin vain kolmestasadasta päivästä, antoi joidenkin heistä varmasti elää tuhatkaksisataa kuuvuotta ja vielä tänäkin päivänä, kun vuodessa on kaksitoista kuukautta, monet elävät sata aurinkovuotta.

Samoin sanotaan niistä jotka hallitsivat kolmesataa vuotta, sillä heidän aikanaan (he sanovat) vuosi koostui neljästä kuukaudesta, joista kukin neljännes kuului kuhunkin aurinkovuoden kolmeen vuodenaikaan, eli kevät, kesä ja talvi. Tästä syystä jotkut kreikkalaiset kutsuvat vuosia ”Horas” vuodenajoiksi ja historian aikakirjoja ”Horography”.

Lisäksi egyptiläiset kertovat tarujensa joukossa, että Isiksen aikana oli valtavan kokoisia ihmisiä, joita kreikkalaiset kutsuvat jättiläisiksi, joita he asettivat valtaviin temppeleihinsä ja joita Osirikselle uhraavat ruoskivat ja piiskasivat. Jotkut väittävät, että he ovat nousseet maasta, kun se antoi alussa eläviä olentoja. Toiset kertovat, että jättiläisten tarinat ja tarut syntyivät monista isokokoisten ihmisten tekemistä uskomattomista teoista. Useimmat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että ne kaikki tuhottiin, koska ne nostivat Jupiter ja Osiris jumalia vastaan sodan.

Egyptissä oli myös laki (he sanovat), vastoin kaikkien muiden kansojen tapaa, että sisarukset saivat olla puolisoita keskenään, näin ollen Isiksen liitto oli menestyksekäs ja onnistunut. Isis meni avioon veljensä Osiriksen kanssa ja vannoi tämän kuoleman jälkeen, ettei hän enää koskaan ottaisi ketään muuta miestä puolisoksi. Kostettuaan miehensä kuoleman tämän murhaajille, hän hallitsi valtakuntaa ja hallitsi sitä oikeudenmukaisesti kaikkina päivinään. Hän teki hyvää kaikille ihmisille, suoden heille monia poikkeuksellisia etuja ja hyötyjä. Hänen takia heidän keskuudessaan on tapana kunnioittaa kuningatarta ja antaa hänelle enemmän valtaa ja auktoriteettia kuin kuninkaalle. Aviosopimuksissa vaimolle annetaan valta mieheensä nähden, jolloin aviomiehet lupaavat olla vaimolleen kaikessa kuuliaisia.

Isis haudattiin Memfikseen, missä hänen pyhäkkönsä tänäkin päivänä näkyy Vulkanuksen lehdossa, jotkut väittävät, että nämä jumalat ovat haudattuina niilin saarella, Philasissa, kuten edellä on sanottu. En myöskään ole tietämätön siitä, että jotkut kirjoittajat sanovat, että heidän hautansa ovat Nysan kaupungissa arabiassa, josta Dionysios käyttää nimeä Nysæus. Heidän mukaansa siellä on kullekin jumalalle pystytetty pylväs, johon on kirjoitettu pyhiä kirjoituksia.
Yhdessä niistä, Isiksen patsaassa ovat seuraavat sanat:
"Minä olen Isis, koko tämän maan kuningatar, Merkuriukselta oppinut. Mitä lakeja olen säätänyt, niitä ei saa kukaan kumota. Olen nuorimman jumalan, Saturnuksen vanhin tytär. Olen kuningas Osiriksen vaimo ja sisar. Minä olen se, joka ensimmäisenä keksi viljan ihmisten käyttöön. Olen kuningas Oruksen äiti. Minä olen se, joka nousee koiran tähdessä. Bubastus kaupunki rakennettiin minun muistokseni. Jää hyvästi, iloitse oi egypti, joka oli hoitajani ja kasvatti minut.”
Osiriksen pylvään päällä ovat seuraavat sanat:
"Isäni oli Saturnus, nuorin kaikista jumalista. Minä olen Osiris, joka johdatin armeijan kaikkien kansojen halki aina intian aavikoille asti ja pohjoisessa sijaitseviin maihin, Ister-joen päälähteille asti ja muihin osiin, aina valtamerelle asti. Olen Saturnuksen vanhin poika, ylhäisen sukuhaaran serkku tähän päivään asti. Maailmassa ei ole paikkaa, jossa en olisi käynyt ja sen, mitä olen löytänyt, olen välittänyt kaikille."

Sanotaan, että suuri osa pylväiden kirjoituksista on luettavissa, loput ovat turmeltuneet ja kuluneet ajan myötä. Näin ollen monet ovat eri mieltä näiden jumalien haudoista, koska papit, jotka olivat salaa opetettu näiden asioiden täydelliseen tietämykseen, eivät sallineet niiden leviämistä, peläten niitä rangaistuksia jotka oli tuomittu niille, jotka paljastivat jumalien salaisuuksia.

He kertovat, että sen jälkeen egyptistä lähteneet monet siirtokunnat levittäytyivät kaikkialle maailmaan: Belus (jota pidetään Neptunuksen ja Lybran poikana) johti siirtokunnan babylonin maakuntaan ja asetti kotipaikkansa Eufrat-joen varrelle, vihki pappeja ja vapautti heidät egyptiläisten tavan mukaisesti kaikista julkisista veroista ja rasitteista. Babylonialaiset kutsuvat näitä pappeja kaldealaisiksi, jotka tarkkailevat tähtien liikkeitä egyptin pappien, luonnontieteilijöiden ja astrologien tapaan. Danaus otti sieltä samoin toisen siirtokunnan ja asetti heidät Argokseen, lähes koko kreikan vanhimpaan kaupunkiin. Kolkhoksen asukkaat Pontoksessa sekä arabian ja syyrian välissä sijaitsevat juutalaiset olivat egyptistä lähtöisin olevia siirtokuntia, siksi näiden kansojen keskuudessa on ikivanha tapa ympärileikata kaikki poikalapsensa egyptiläisiltä perimysten ja tapojen mukaan. Kuten Ateenalaiset ovat myös egyptistä tulleiden Sais-kansan siirtokunta ja heidän sukulaisiaan, he pyrkivät todistamaan näillä argumenteilla, (toisin sanoen) että he kaikista kreikkalaisista ainoana kutsuvat kaupunkia sanalla Astu, koska Astu oli kaupunki näiden Sais-kansan keskuudessa. He jakavat kansansa yhteiskunnan paremman hallinnon vuoksi samoihin luokkiin ja asteisiin kuin egyptissä, eli kolmeen luokkaan. Joista ensimmäistä kutsutaan Eupatrideiksi, jotka suurimmaksi osaksi opiskelevat vapaita taitoja ja tieteitä ja jotka etenevät valtion korkeimpiin virkoihin ja korkeimpiin asemiin, kuten egyptin papitkin. Toinen ryhmä on maalaisväestö, joiden tulee olla sotilaita ja tarttua aseisiin kaikissa tilanteissa maansa puolustamiseksi, kuten egyptissä maanviljelijöiksi kutsutut, jotka toimittavat siellä sotilaita. Kolmanteen luokkaan luetaan kauppiaat ja käsityöläiset, jotka yleensä hoitivat kaikkia välttämättömiä ja julkisia virkoja, mikä vastaa täsmälleen egyptiläisten käskyjä ja tapoja.

He sanovat myös, että eräät ateenalaisista kenraaleista tulivat egyptistä. He vahvistavat, että Peteos, Menestheuksen isä, joka oli Troijan sodan kapteeni, oli egyptiläinen ja myöhemmin Ateenan kuningas. Ateenalaisilla ei ollut tarpeeksi järkeä selvittääkseen todellista syytä siihen, miksi häneen liitettiin kaksi luonnetta, sillä jokainen tietää että häntä kutsuttiin puoliksi pedoksi. Toisin sanoen puoliksi ihmiseksi ja puoliksi pedoksi ja todellinen syy oli se, että hän oli kahden eri kansan, kreikkalaisen ja barbaarin jäsen. Samoin Erekhteuksen, yhden Ateenan kuninkaista, he sanovat olleen egyptiläinen, minkä he todistavat näillä argumenteilla. Vaikka lähes koko maailmassa, paitsi egyptissä (paikan erikoisten sijainnin vuoksi) vallitsi suuri kuivuus (kuten kaikki todistavat), joka tuhosi sekä ihmiset että maan hedelmät. Silloin Erehtheus kuljetti Ateenaan egyptistä suuren määrän viljaa, koska he ja egyptiläiset olivat samaa sukua. Tämä ystävällisyys vaikutti kaupunkilaisiin niin paljon, että he nostivat Erehtheuksen kuninkaaksi. Tämän jälkeen hän asetti juhlat ja opetti egyptiläisiä Cereksen rituaaleja ja mysteerejä Eleusinassa.

Lisäksi sanovat, että uskoivat jumalattaren itsensä tulleen Attikaan siihen aikaan, kun sinne kuljetettiin hänen nimissään viljaa ja muita hyviä hedelmiä, että sen vuoksi näytti siltä kuin hän olisi jälleen kerran uudistanut siementen keksimisen, niin kuin hän teki aikanaan. Samoin ateenalaiset itse todistavat, että Erechtheuksen valtakaudella kun kuivuus oli polttanut kaikki maan hedelmät, Ceres tuli sinne ja antoi heille viljaa. Ja tämän jumalattaren riitit ja mysteerit aloitettiin silloin Eleusinassa, sekä ateenalaisten että egyptiläisten uhrit ja muinaiset seremoniat ovat yksi ja sama. He ottivat alkuperäisen Eumolpidæ-jumalan egyptiläisiltä papeilta ja palvelijat omista Pastoforeista. Vain kreikkalaiset vannovat Isiksen nimeen, sekä he ovat kaikissa tavoissaan ja tottumuksissaan aivan egyptiläisten kaltaisia. Nämä ja monet muut samankaltaiset väitteet he tuovat esiin tukeakseen tätä siirtokuntaa, enemmän (luulen) kunnianhimosta tuon kaupungin loiston ja maineen vuoksi, kuin mistään totuuden perusteista väitteilleen. Yhteenvetona egyptiläiset sanovat, että heidän esi-isänsä aloittivat kansoittamaan monia maailman osia sieltä lähetetyillä siirtokunnilla, mikä juonui heidän kuninkaidensa ja valtakunnan loistosta sekä kansan suuresta lukumäärästä. Koska näiden kertomusten tueksi ei ole esitetty riittäviä perusteluja eikä niitä ole todistettu uskottavien kirjoittajien toimesta, ne eivät mielestämme ole sen enempää huomionarvoisia. Mutta näin paljon katsoimme aiheelliseksi kertoa egyptiläisestä jumaluusopista.




(1) Kesällä kun sirius nousee ennen aurinkoa, kutsutaan koiranpäiväksi.
(2) Osiris surmattiin samoihin aikoihin, kun Jaakob koko perheineen saapui egyptiin, Anno Mundi 2239. (The Historical and chronological theatre of Christopher Helvicus, v.1629. s14) // Tämä Orisis oli Misraim, Chamin poika. Sir Walter Rawl. History, lib.2. part 1. cap.2. section 5.
(3) Oruksen aikana Jaakobin kerrotaan tulleen Egyptiin. Sir Walter Rawl. History, lib.2. part 1. c.2. section 5. // Helvicus taas sanoo Osiriksen aikana, Anno Mundi 2239.
(4) Nämä on ymmärrettävä 30 päivän kuuvuosina, kuten egyptiläiset käyttivät ajankulun laskemiseen. Plutarch, Numa. Lact. lib.2. c.12. p.118. // Orus, Osiriksen poika, syntyi Anno Mundi 1778. Aleksanterin Egyptin valloitus. Anno Mundi 3661. Eli 1889 vuotta myöhemmin, mikä tekee 22996 kuuvuotta ja 15 päivää, mikä on lähellä tätä Diodoroksen kuvausta. Orig. Sacr. c.5.


Vapaa käännös kirjasta: Historical Library of Diodorus The Sicilian, 1814
Diodorus Siculus - wikipedia