Katkelma: Historia Britonum of Nennius, I-XIV
I. Nennius, Pyhän Elbodin oppilas on nähnyt vaivaa kirjoittaakseen erityisiä tekstikatkelmia ja minä olen Nenamnis, Eludachin oppilas. Koska britannian kansan tietämättömyys ja välinpitämättömyys ovat jättäneet sen ensimmäisten ihmisten historian ja alkuperän unohduksiin niin, että heitä ei muisteta kirjoituksissa eikä kirjoissa. Mutta minä olen koonnut yhteen ne historiankertomukset jotka löysin roomalaisten vuosikertomuksista, oppineiden pyhien kronikoista, nimittäin: Isidoroksen, Hieronymuksen ja Eusebiuksen, saxien ja gallialaisten aikakirjoista ja sen mitä löysin omiemme vanhimmista perimätiedoista.
II. Britannian saari on saanut nimensä Britan mukaan tai jotkut sanovat, että se on saanut nimensä Brutuksen mukaan eli roomalaisten ensimmäisen konsulin mukaan, mutta Albion oli britannian saaren ensimmäinen nimi. Kahdeksansataatuhatta askelta on britannian saaren pituus. Sen leveys on kaksisataatuhatta askelta. Kaksikymmentäkahdeksan kaupunkia on siinä ja niiden nimet ovat britannian oppineiden mukaan: Caer-Gortigern, Caer-Grutus, Caer-Mencest, Caer-Luill, Caer-Medguid, Caer-Colun, Caer-Gusdirt, Caer-Abrog, Caer-Caradog, Caer-Brut, Caer-Machod, Caer-Lunaind, Caer, Oen, Caer-Irangin, Caer-Pheus, Caer-Loninoperuise, Caer-Grugan, Caer-Sant, Caer-Legun, Caer-Gnidiud, Caer-Breatan, Caer-Leiridoin, Caer-Pendsa, Caer-Druithgolgod, Caer-Luiticoit, Caer-Urnocht ja Caer-Eilimon.
III. Lukuisat ovat sen caerit (eli kaupungit) näiden lisäksi ovat lukemattomat sen rathit (eli linnoitukset) ja puolustetut linnat. Britannian saarella asuu neljä heimoa, nimittäin Gaels, Cruithnach1, Briton ja Saxon. Guta2 saari on sen eteläpuolella, Abonia3 eli Manaind on niiden ja Eri (Irlanti) välissä lännessä ja Orek (Orkney) saaret ovat sen pohjoispuolella. Eri ulottuu britannian saaren taakse kauas lounaaseen. Mutta britannian saari ulottuu Erin ulkopuolelle kauas koilliseen.
Sen järviä ja jokia on lukemattomia. Siinä on kaksi pääjokea, nimiltään Tamus ja Sabraind. Niitä pitkin purjehtivat britannian saaren laivat ja parkit tuoden mukanaan koko britannian saaren jalokivet ja vauraudet.
Britonit täyttivät aluksi koko saaren lapsillaan Ichtin4 mereltä Orckin merelle, sekä kunnialla että mahtavuudella.
IV. Mutta vedenpaisumuksen jälkeen maailma jakautui kolmeen osaan kolmen Noen pojan kesken, eli Eoraip, Affraic ja Asia. Sem oli Asiassa, Cam Affraikissa ja Jafeth Eoraipissa. Ensimmäinen mies Jafethin suvusta joka alussa tuli Eoraipiin oli Alanius ja hänen kolme poikaansa, eli Isacon, Gothus tai Armion ja Negua. Isaconilla oli neljä poikaa: Francus, Romanus, Britus ja Albanus. Armionilla oli viisi poikaa: Gotas, Uilegotas, Cebetus, Burgandus ja Longobardus. Negualla oli kolme poikaa: Vandalus, Saxo ja Boarus. Saxonit polveutuvat Saxosta, Neguan pojasta, mutta Britonit ovat peräisin Brituksesta. Hän on Isaconin poika, tämä oli Alaniuksen poika, tämä oli Fethuirin poika, tämä oli Ogamanin poika, tämä oli Tain poika, tämä oli Boidhbhin poika, tämä oli Semoibhin poika, tämä oli Athachtin poika, tämä oli Aothin poika, tämä oli Abarin poika, tämä oli Raan poika, tämä oli Asran poika, tämä oli Iobaithin poika, tämä oli Iobanin poika, tämä oli Jafethin poika, tämä oli Noen poika, tämä oli Laimiachin poika. Näin on kirjattu britannian historiassa.
V. Samoin roomalaisten aikakirjoissa kerrotaan, että Anaciksen poika Aenias saapui italiaan Troijan tuhon jälkeen ja otti vaimokseen Lavinan, Ladinin tyttären, joka oli Panin pojan, tämä oli Picin pojan ja tämä oli Saturnuksen pojan, jne. Surmattuaan Turnin ja sitten Ladin kuninkaan kuoleman jälkeen Aenias otti Ladiandan valtakunnan. Alba-longan kaupungin perusti Ascan, Aenian poika. Hän meni naimisiin vaimon kanssa ja tämä synnytti hänelle pian sen jälkeen pojan, nimittäin Silviuksen.
Sen jälkeen Silvius meni naimisiin vaimonsa kanssa ja kun tämä oli raskaana, niin Ascanille kerrottiin, että hänen poikansa vaimo oli raskaana. Hän lähetti sanansaattajan pojalleen kertomaan, että hän lähettäisi druidin (maagi) antamaan arvion hänen vaimostaan saadakseen tietää, oliko kyseessä poika vai tytär jonka aikoi synnyttää. Druidi lähti ja palattuaan druidi sanoi Ascanille, että hänen kohdussaan oli poika ja sanoi, että hänestä tulisi voimakas sekä hän tappaisi isänsä sekä äitinsä ja että kaikki vihaisivat häntä. Tosiasiassa hänen äitinsä kuoli synnyttäessään häntä. Hän sai nimen Britus ja tämän jälkeen hänet kasvatettiin.
VI. Britus oli Silviuksen poika, tämä oli Ascanin poika, tämä oli Aenian poika, tämä oli Anakiksen poika, tämä oli Kaipenin poika, tämä oli Essarcin5 poika, tämä oli Trosin poika, tämä oli Airiksen poika, tämä oli Iduksen poika, tämä oli Dardainin poika, tämä oli Joven poika, tämä oli Sardainin poika, tämä oli Ceilin poika, tämä oli Polloirin poika, tämä oli Zoroastresin poika, tämä oli Mesraimin poika, tämä oli Camin poika, tämä oli Noen poika.
Lisäksi Tros, Airictonduksen poika sai kaksi poikaa, nimiltään Ilium (Ilus) ja Asarcus. Hänen (Ilusin) toimesta perustettiin Ilium ts. Troija. Hänellä oli poika nimeltään Laimidoin, joka oli Priamin isä. Assarc oli Capenin isä, Capen oli Anaciksen isä, Anacis oli Aenian isä, Aenias oli Ascanin isä, joka oli Britan Vihattu, ts. vastenmielisen Britan isoisä. Tällä tavoin ylhäinen vanhus Guanach päätteli brittiläisten sukutaulun roomalaisten aikakirjoista.
VII. Monen vuoden kuluttua sen jälkeen tapahtui druidin ennustuksen mukaan, että Britus oli ampumassa nuolia kuninkaan eli hänen isänsä läsnä ollessa ja hänestä lähtenyt nuoli lävisti kuninkaan sydämmen ja kuningas kuoli siellä heti, eli hänen oma isänsä. Sen jälkeen hänet ajettiin italiasta Torrian (Välimeri) saarille ja kreikkalaiset karkottivat hänet saarilta kostoksi Turnista, jonka Aenias oli tappanut. Tämän jälkeen hän tuli ranskaan ja hän perusti Torinis6 kaupungin, eikä hänen annettu jäädä sinne, vaan hän saapui sen jälkeen britannian saarelle, jossa hän otti valtakunnan haltuunsa ja saari nimettiin hänen mukaansa ja se tuli täyteen hänen lapsiaan ja jälkeläisiään. Näin se roomalaisten mukaan asutettiin ensimmäisen kerran.
Roomalaisten kuninkaista täällä
VIII. Janus eli Jan, Eperdan kuningas7 oli ensimmäinen kuningas joka otti haltuunsa rooman alueen ja hänen mukaan nimettiin tammikuu. Saturnus hänen mukaansa. Joib [Jove] hänen jälkeensä. Dardan, Joibin poika hänen mukaansa. Piccus, Joibin poika hänen mukaansa. Faunus, Piccuksen poika hallitsi kaksikymmentä vuotta. Latin, hänen poikansa viisikymmentä vuotta. Aenias kolme vuotta. Ascan kolmekymmentäneljä vuotta. Silvius kaksitoista vuotta, kunnes hänen poikansa Britus tappoi hänet, kuten olemme kertoneet. Silvius oli jokaisen kuninkaan nimi siitä lähtien aina Romulin tuloon asti, joka itse oli Numitorin tyttären Rea Silvian poika, tämä oli Proc Silviuksen poika, tämä oli Aventin Silviuksen poika, tämä oli Aramulus Silviuksen poika, tämä oli Agrippa Silviuksen poika, tämä oli Tibern Silviuksen poika, tämä oli Alban Silviuksen poika, tämä oli Ascan Silviuksen poika, tämä oli Postam Silviuksen poika, hän ja Britus olivat veljeksiä ja he olivat Aenian pojan Ascanin pojan Silviuksen kaksi poikaa8.
Postomus oli roomalaisten hallitsijana kolmekymmentäyhdeksän vuotta. Britus oli britannian saaren hallitsijana kolmekymmentä vuotta. Postomios, hänen veljensä oli roomalaisten hallitsija kuten olemme kertoneet. Pappi Heli oli israelilaisten ruhtinas ja hänen läsnäollessaan arkki otettiin saaliiksi ja tuotiin pian sen jälkeen takaisin9.
Britannian valloituksesta kesti yhdeksänsataa vuotta siihen, kun Pictit valloittivat Orcin saaret ja he valtasivat britannian saaren pohjoisen kolmanneksen väkisin Britoneiltä, he asuvat siellä tähän päivään asti.
Myöhemmin Gaelsit valtasivat saman alueen jonka Pictit olivat vallanneet ja he tekivät sopimuksen Pictien kanssa Britoneita vastaan.
Tämän jälkeen Saxonit valtasivat britannian saaren kuningas Marcianuksen aikana. Mutta Gortigearn oli silloin britannian kuningas, eli kolmen laivan miehistö tuli saksasta kahden veljeksen, nimittäin Orsin ja Aigeastin johdolla, niin että he häätivät Britonit saaren rajoille.
Erin valloitus, kuten Nennius on sen kirjannut
IX. Ensimmäinen mies, joka valloitti Erin oli Partalon ja hänellä oli tuhat miestä, toisin sanoen tuhat miestä ja tuhat naista. He lisääntyivät Erissä moniksi tuhansiksi, kunnes he kuolivat ruttoon yhdessä viikossa tuomioksi siitä murhasta, jonka hän oli kohdistunut isäänsä ja äitiinsä.
Nemed asui sen jälkeen Erissä. Hän oli erään Agnomanin poika. Hänen sukunsa asui pitkään Erissä, kunnes he lähtivät espanjaan paetakseen Muiridien eli fomorilaisten heiltä vaatimaa maksua.
Viri Bullorum ts. Firbolg myöhemmin ja Viri Armorum ts. Fir-Gaileoin ja Viri Dominiorum ts. Fir Domnamm. Nämä olivat Nemedin heimoa.
Myöhemmin Plebes Deorum eli Tuatha De Danann valtasi irlannin. Heistä olivat tieteiden päämiehet, kuten Luchtenus, joka hallitsi monet taidot (artifex), Credenus hallitsi astioiden teon (figulus), Dianus hallitsi lääketiedon (medicus), myös Eadon hänen tyttärensä oli runoilijoiden hoitajatar. Goibnen hallitsi käsityöt (faber). Lug, Eithnen poika jolla hallitsi kaikenlaiset taiteet. Dagda Suuri kuningas (hän oli Ealadanin poika ja tämä oli Dealdaithin poika). Ogma, kuninkaan veli, häneltä ovat peräisin skottien kirjoitusmerkistö10.
Nämä miehet voittivat suuressa taistelussa merenkulkijat eli fomorilaiset niin, että he pakenivat heitä torniin, eli hyvin vahvaan linnoitukseensa merellä. Erin miehet menivät heitä vastaan merelle, niin että he taistelivat heidän kanssaan kunnes meri sulki heidät kaikki sisäänsä, paitsi yhden laivan miehistön ja näin he (irlantilaiset) sitten valtasivat saaren tämän jälkeen. Tai toisten kertojien mukaan Nemedin jälkeläiset tuhosivat tornin yhdessä Nemedin pojan Fergus Leith-deargin "Punakylkisen" kanssa jne.
X. Sen jälkeen tuli kahdeksan hengen joukko kahdeksan laivan kanssa ja he asettuivat asumaan Eriin ja ottivat suuren osan siitä haltuunsa
Mutta Firbolgit valtasivat Mannin ja muutamat muut saaret, nimittäin Aran, Ilin ja Rachran.
Niin myös Galeoinin jälkeläiset, Ercalin (Hercules) poika valtasi Orcin saaret, ts. Istoreth, tämä oli Istorinen poika, tämä oli Aigin poika ja tämä oli Agathiririn poika, heidät ajettiin jälleen pois Orcin saarilta. Sitten saapui Cruithne, tämä oli Ingen poika, tämä oli Luithen poika, tämä oli Pairten poika, tämä oli Istorethin poika, tämä oli Agnamanin poika, tämä oli Buanin poika, tämä oli Marin poika, tämä oli Fatheachtin poika, tämä oli Javadin poika ja tämä oli Japhethin poika. Niin että hän valtasi britannian saaren pohjoisosan ja hänen seitsemän poikaansa jakoivat hänen alueensa seitsemään osaan ja kukin heistä antoi nimensä omalle alueelleen.
Cruithnen seitsemän poikaa ovat Fib, Fidach, Fotlaid, Fortrean, Cat, Ce, Cirig. Kuten Columbcille kertoi.
Seitsemän Cruithnen lapsista jakoi Alban seitsemään osaan: Cait, Ce, Cireach sata lapsinen, Fib, Fidach, Fotla, Foirtreann.
Ja Aenbeagan, Cruithnen pojan Catin poika, otti haltuunsa seitsemän divisioonaa. Finacta11 oli tuolloin Erin ruhtinas ja hän otti Cruithneanit panttivangeiksi.
Viisi pohjoisen Cruithnin miestä eli viisi heidän isänsä Cruithnen veljeä, lähti Orcin saarilta Frankien luo ja perusti sinne kaupungin, nimittäin Pictatuksen tai Inpictuksen, joka on saanut nimensä hakkukirveestä12 ja he tulivat takaisin tälle saarelle eli Eriin, jossa he olivat pitkään, kunnes Gaedil ajoi heidät meren yli veljiensä luo.
Ercalin pojan Liathanin pojat valtasivat Dieimptorumin, Guerin ja Guigellen alueet, kunnes Cohenda ja hänen poikansa karkottivat heidät britanniasta.
Gaedelin vaiheista seuraavasti
XI. Gaelsin oppineet kertovat muinaisten päällikköjensä seikkailuista seuraavasti. Eräs ylhäinen oli maanpaossa egyptissä sen jälkeen, kun hänet oli karkotettu scythian valtakunnasta siihen aikaan, kun israelilaiset kulkivat punaisenmeren läpi ja Forann (faarao) joukkoineen hukkui. Armeija joka pääsi pakoon hukkumatta, karkotti egyptistä edellä mainitun ylhäisen maanpakoon, koska hän oli sen Forannin vävy, joka siellä hukkui, eli Forann Cincrisin vävy.
Sen jälkeen Scythit lähtivät lastensa kanssa afrikkaan, Philistealaisten alttareille, Salmaran lähteille, Ruiseagden ja Lasdaire-vuoren13 välille ja Mbalb-joen yli välimeren kautta Herkuleksen pylväille, Gadidonin14 meren taakse espanjaan. He asuivat sen jälkeen espanjassa, kunnes Miled (Milesius) of Spainen pojat saapuivat Eriin kolmellakymmenellä veneellä, kolmekymmentä paria jokaisessa veneessä, tuhannen ja kahden vuoden kuluttua siitä, kun Forann oli hukkunut punaiseenmereen.
Rex autem eorum mersus est, kuningas eli Donn hukkui Tigh-Duinnissa. Kolme jumalatarta hallitsi tuolloin Eriä, nimittäin Folla, Banba ja Eire, kunnes Mileadin pojat voittivat heidät kolmessa taistelussa, niin että Mileadin pojat valtasivat sen jälkeen valtakunnan.
Contentio magna facta est, Mileadin kahden pojan välille syntyi suuri riita valtakunnasta, kunnes heidän Brehon15 rauhoitti heidät, nimittäin Amergin Valkeapolvi, Mileadin poika ja hän oli heidän runoilijansa. Tämä on se rauha jonka hän teki, nimittäin Erin jakaminen kahteen osaan, niin Eber otti pohjoisen puoliskon ja Herimon eteläisen puoliskon, sitten heidän jälkeläisensä asuttavat tätä saarta tähän päivään asti.
XII. Britonit ottivat tämän saaren haltuunsa maailman kolmannella aikakaudella. Vasta neljäntenä maailmankautena Gaelsit valtasivat Erin. Samana aikakautena Cruithnianit valta britannian saaren pohjoisosan. Mutta vasta kuudentena maailmankautena tulivat Dalriadat, jotka valtasivat Cruithniansin alueen ja tuolloin myös Saxonit valtasivat oman osan britannian saaresta.
Mutta monien aikojen kuluttua roomalaiset ottivat maailman ylivallan, niin he lähettivät lähetystön britannian saarelle vaatimaan panttivankeja ja maksuja, jollaisia he olivat ottaneet kaikilta muilta mailta. Lähettiläät lähtivät kuitenkin tyytymättöminä pois ilman panttivankeja ja kuningas, nimittäin Julius Caesar suuttui Britoneille ja tuli kuudenkymmenen laivan kanssa Tames-joen suulle. Bellinus oli tuolloin britannian saaren kuningas. Dolabellus, britannian kuninkaan prokonsuli lähti Julius Caesaria vastaan ja kuninkaan sotilaat menehtyivät, koska sillä välin rajuilma ja myrsky rikkoivat hänen laivansa ja kuningas ajettiin ilman voittoa takaisin kotimaahansa. Hän saapui kuitenkin kolmen vuoden kuluttua uudelleen kolmesataa laivaa mukanaan samaan lahteen, mutta Dolobellus asetti joen ylityspaikkaan rautapiikkejä valmistautuessaan taisteluun, niin että roomalaiset sotilaat kuolivat tästä näkymättömästä strategiasta eli taisteluun valmistautumisen kylvöstä.
Siitä huolimatta Julius järjestäytyi ja kävi taistelun maassa, jota kutsutaan Tinnandrum, niin että hän kukisti tuon taistelun edukseen ja otti saaren hallitsijuuden haltuunsa neljäkymmentäseitsemän vuotta ennen Kristuksen syntymää, vuonna 5035 maailman luomisesta.
XIII. Julius, ensimmäinen roomalaisten kuningas, joka valloitti britannian saaren, surmattiin omassa senaatissaan ja hänen kunniakseen roomalaiset antoivat heinäkuulle nimensä, kun Kristuksen syntymästä oli kulunut neljäkymmentäseitsemän vuotta.
ii. Cluid (Claudius) oli seuraava kuningas, joka otti britannian haltuunsa neljänkymmenen neljän vuoden kuluttua Kristuksen syntymästä ja hän toteutti suuren verilöylyn Britonien kohtaloksi ja hän tunkeutui Orcin saarille aiheuttaen verilöylyn, jota kutsuttiin nimellä Cassibellaunus. Hän hallitsi kolmetoista vuotta ja seitsemän kuukautta, kunnes hän kuoli longobardien Magnantiassa, kun hän matkasi roomaan britannian saarelta.
Kun Kristuksen syntymästä oli kulunut sata neljäkymmentäseitsemän vuotta, keisari ja paavi, nimeltään Eleutherius, lähettivät papiston kirjeineen britannian kuninkaalle Luciukselle, jotta tämä olisi kastettava ja samalla tavoin myös muut britannian kuninkaat.
iii. Severus oli kolmas britanniaan saapunut kuningas, ja hänen toimestaan rakennettiin oja Saxoneja ja barbaareja vastaan ts. Cruithnialaisia vastaan, joka oli 2130 askelta pitkä ja tuon ojan nimi Britonien keskuudessa oli Guaul16. Ja hän käski tehdä toisen ojan Gaelseja ja Cruithnialaisia vastaan, ts. Cladh na muice17 ja Britonit tappoivat hänet ja heidän päällikkönsä myöhemmin.
iv. Sen jälkeen Carausius saapui rohkeasti kostamaan Severuksen puolesta Britoneille, niin että britannian kuningas kaatui hänen kauttansa ja hän otti kuninkaalliset vaatteet päälleen kuninkaasta eli keisarista huolimatta, niin että roomalainen soturi Alectus tappoi hänet ja hän itse (eli Alectus) otti sen jälkeen valtakunnan haltuunsa pitkäksi aikaa.
v. Constantinus, Constantinus Suuren poika ja Helenan poika valloitti britannian saaren, kuoli ja haudattiin paikassa Caersegeint18 eli Minantiassa, joka on tuon kaupungin toinen nimi. Hautakivessä olevat kirjaimet ilmaisevat hänen nimensä ja hän jätti kolme siementä tuon kaupungin viheriölle, niin että tuossa kaupungissa ei ole yhtään köyhää miestä.
vi. Maxim oli kuudes keisari, joka valtasi britannian. Tuohon aikaan roomalaisten keskuudessa aloitettiin konsulivirka, eikä ketään kuningasta kutsuttu siitä lähtien keisariksi. Maximin aikana kukoisti jalo ja kunnianarvoisa prelaatti Pyhä Martin, joka oli kotoisin Gaulian Ulexista.
vii. Maximian valtasi britannian valtakunnan ja johti britannian sotajoukot roomalaisia vastaan, niin että keisari Gratian kaatui hänen kauttansa ja hän itse otti euroopan valtakunnan haltuunsa. Eikä hän sallinut mukanaan tuomiensa sotajoukkojen palata vaimojensa ja lastensa luo eikä mailleen, vaan antoi heille monia maita Jove-vuoren huipulla sijaitsevasta järvialueesta, etelässä sijaitsevaan Canacuiciin ja lännessä sijaitsevaan Ochidenin kukkulaan asti, paikkaan jossa on kuuluisa risti. Nämä ovat Lethan brittiläisiä ja he ovat siitä lähtien pysyneet etelässä, tästä syystä eteläiset heimot valtasivat brittiläisten maat ja brittiläiset surmattiin heidän maansa rajoilla.
Mutta Gratian hallitsi yhdessä veljensä Valentinianin kanssa kuusi vuotta. Hänen aikanaan asui Milanossa ylhäinen prelaatti, katolilaisuuden opettaja Ambrose.
Valentinian ja Theothas (Theodosius) hallitsivat yhdessä kahdeksan vuotta. Heidän aikanaan Constantinopolissa kokoontui kolmensadan viidenkymmenen papin synodi, jonka tarkoituksena oli kieltää Makedonin harhaoppi, eli Pyhän Hengen kieltäminen. Heidän aikanaan kukoisti Judahin Betlehemissä kunniakas pappi Cirine (Hieronymus), katolilainen oppinut.
Sama Gratian, kuten olemme sanoneet ja Valentinianus hallitsivat, kunnes sotilaat britannian saarella tekivät Maximenin (Maximus) kuninkaaksi ja menivät meren yli ranskaan. Kuningas Gratian vapautettiin sotilaiden päällikön Parassis Merobladiksen petollisella päätöksellä ja kuningas pakeni Lugdoniin, sitten hänet otettiin siellä kiinni ja surmattiin.
Maximen ja hänen poikansa Victor hallitsivat yhdessä. Martin oli tuolloin Torinisissa. Mutta konsulit, toisin sanoen Valentinen ja Theothas riisuivat Maximenilta kuninkaalliset vaatteet kolmannen kiven kohdalla Eigilian (Aquileia) kaupungista ja hänen päänsä katkaistiin siinä paikassa. Myös hänen poikansa Victor kaatui ranskassa kreivin käden kautta jonka nimi oli Arguba. Maailman luomisesta on kaikkien aikakirjojen mukaan 5690 vuotta tähän ajankohtaan.
XIV. Näin Britonien vanhimmat ovat kirjanneet historiansa, nimittäin sen, että britanniaa hallitsi seitsemän roomalaista keisaria. Mutta roomalaiset sanovat, että heitä oli yhdeksän brittiläisten hallitsijana: kahdeksas oli Severus II, joka kuoli kun hän oli matkalla roomaan britannian saarelta. Yhdeksäs oli Constantine, joka oli kuollessaan kuusitoista vuotias ollessaan britannian saaren valtakunnassa. Neljäsataa yhdeksän vuotta Britonit olivat rooman alamaisina. Mutta sen jälkeen Britonit karkottivat rooman vallan eivätkä maksaneet heille veroa tai tribuuttia ja he tappoivat kaikki roomalaiset päälliköt, jotka olivat britannian saarella.
Välittömästi Cruithnianen ja Gaelsien valta kuitenkin eteni britannian sydänmaille ja he ajoivat heidät joelle, jonka nimi on Tin (Tyne). Siellä menivät sen jälkeen Britonien lähettiläät roomalaisten luo valittaen ja suuressa surussa, raskaat mietteet päällään ja tuoden mukanaan monia arvokkaita lahjoja anoen, etteivät he kostaisi heille roomalaisten päälliköiden vuoksi, jotka he olivat surmanneet. Sen jälkeen roomalaiset päälliköt ja konsulit palasivat heidän luokseen ja he lupasivat etteivät he mielellään ottaisi vastaan roomalaista ikeetä, vaikka se olisi kuinka raskas.
Myöhemmin roomalaiset ritarit tulivat ja heidät nimitettiin britannian saaren ruhtinaiksi ja kuninkaiksi, sitten armeija palasi sitten kotiin. Viha ja suru valtasi Britonit rooman ikeen ja sorron painosta heidän päälleen, niin että he surmasivat toisen kerran ne rooman päälliköt, jotka olivat heidän kanssaan britannian saarella. Niinpä Cruithnian ja Gaelsien valta kasvoi jälleen Britoneihin nähden niin, että siitä tuli roomalaisten tribuuttia raskaampi, sillä pohjoisen Cruithnian ja Gaelsien tavoitteena oli heidän täydellinen karkottamisensa maastaan.
Tämän jälkeen Britonit menivät suruissaan ja itkien rooman senaatin eteen ja näin meille kerrotaan, että he menivät selkä edellä häpeästä. Heidän mukanaan palasi suuri joukko, toisin sanoen lukematon roomalaisten sotajoukko ja sen jälkeen he ottivat itselleen vallan ja päällikkyyden. Mutta taas roomalaisten tribuutti kävi Britoneille ahdistavaksi, niin että he surmasivat kolmannen kerran kuninkaansa ja päällikkönsä.
Sen jälkeen roomalaiset päälliköt tulivat meren yli ja saavuttivat erittäin suuren voiton Britoneista, niin että he puolustivat kansansa kunniaa ja he ryöstivät britannian saaren sen kullasta, hopeasta ja veivät sieltä sen satiinin ja silkin, sekä kulta- ja hopea-astiat, niin että he palasivat kotiin voittajina ja riemuiten.
Nimet mukailevat alkuperäisteksiä, eikä niitä ole käännetty.
Vapaa käännös kirjasta: Historia Britonum of Nennius, 1848.