Käännös: Ashtiname eli Mohammedin asiakirja



Kirjelmä tunnetaan nimellä Mohammedin liitto tai testamentti (Testamentum), joka on peruskirja tai asiakirja, jolla myönnetään suojelua ja muita etuoikeuksia kristityille. Se on annettu Siinain niemimaan Pyhän Katariinan luostarin munkeille. Siinä on sinettinä Mohammedin kädenjäljen kuva. Perimätietona on, että Mohammed vieraili usein Pyhän Katariinan luostarissa keskustelemassa Siinain erämaaisien kanssa. 1



Tämä on kirje, jonka on kirjoittanut Mohammed, Ibn Abdullah, sanansaattaja, profeetta, uskollinen, joka on lähetetty kaikille ihmisille Jumalan luottamuksen osoituksena kaikille Hänen luoduilleen, jotta heillä ei olisi mitään valittamista Jumalaa vastaan tuonpuoleisessa – Totisesti Jumala on Mahtava, Viisas. Tämä kirje on osoitettu islamin omaksujille, joka on annettu liitoksi Nazerenen seuraajille idässä ja lännessä, kaukana ja lähellä, arabeille ja ulkomaalaisille, tunnetuille ja tuntemattomille.

Tämä kirje sisältää heille annetun valan ja se, joka rikkoo sen sisältöä, katsotaan tottelemattomaksi ja rikkoneeksi sitä, mitä hänelle on käsketty. Häntä pidetään sellaisena, joka on rikkonut Jumalan valan, epäillyt Hänen testamenttiaan, hylännyt Hänen auktoriteettinsa, halveksinut Hänen uskontoaan ja ansainnut Hänen kirouksensa, olipa hän sitten sulttaani tai mikä tahansa muu islamin uskoinen.

Aina kun munkit, uskovaiset ja pyhiinvaeltajat kokoontuvat yhteen, olipa se vuorella tai laaksossa, luolassa, vilkkaalla paikalla, tasangolla, kirkossa tai kotona. Totisesti, me olemme heidän takanaan ja suojelemme heitä, heidän omaisuuttaan ja moraaliaan, minä itse, ystäväni ja avustajani, sillä he ovat minun alaisiani ja minun suojeluksessani.

Vapautan heidät siitä, mikä saattaa häiritä heitä, niistä rasitteista, joita muut maksavat uskollisuuden valana. Heidän ei tarvitse antaa mitään tuloistaan muuta kuin se, mikä heitä miellyttää. Heitä ei saa loukata, häiritä, pakottaa tai pakottaa. Heidän tuomareitaan ei saa vaihtaa tai estää heitä hoitamasta tehtäviään, eikä munkkeja saa häiritä heidän harjoittaessaan uskonnollista järjestystään, eikä erakkoja saa estää asumasta keljoissaan.

Kukaan ei saa ryöstää heidän pyhiinvaeltajiaan, tuhota tai pilata heidän kirkkojaan tai palvontapaikkojaan, eikä viedä mitään näistä taloista islamin taloihin. Ja se, joka vie sieltä mitään, on rikkonut Jumalan valan ja todellisuudessa ollut tottelematon Hänen lähettiläälleen.

Heidän tuomareiltaan, munkkiltaan ja niiltä, joiden ammatti on Jumalan palvonta, ei saa periä veroa, eikä heiltä saa ottaa mitään muuta, olipa se sitten sakko, vero tai mikä tahansa epäoikeudenmukainen maksu. Totisesti, minä pidän heidän sopimuksensa, missä tahansa he ovatkin, merellä tai maalla, idässä tai lännessä, pohjoisessa tai etelässä, sillä he ovat minun suojeluksessani ja minun turvallisuuteni testamentissa kaikkia niitä asioita vastaan joita he inhoavat.

Veroja tai kymmenyksiä ei saa periä niiltä, jotka omistautuvat Jumalan palvontaan vuorilla tai niiltä, jotka viljelevät Pyhiä Maita. Kukaan ei saa puuttua heidän asioihinsa tai nostaa heitä vastaan kannetta. Totisesti, tämä koskee kaikkia muita, mutta ei heitä. Pikemminkin heille tulisi antaa sadonkorjuukaudella yksi Kadah jokaista Ardabia vehnää (noin viisi ja puoli bushelia, eli noin 200 litraa) ravinnoksi, eikä kukaan saa sanoa heille, että tämä on liikaa tai pyytää heitä maksamaan veroa.

Niiltä, joilla on omaisuutta, rikkailta ja kauppiailta, perittävä päävero ei saa ylittää kahdentoista dirhamia henkeä kohti vuodessa.

Kukaan ei saa pakottaa heitä lähtemään matkalle, sotimaan tai kantamaan aseita, sillä islamin uskovat taistelevat heidän puolestaan. Älkää riidelkö tai kiistelkö heidän kanssaan, vaan toimikaa Koraanissa olevan jakeen mukaisesti: ”Älkää riidelkö tai kiistelkö Kirjan kansan kanssa, paitsi siinä, mikä on parasta.” Näin he elävät suosiossa ja suojassa kaikelta, mikä saattaa loukata heitä uskonnon (islamin) kutsujien taholta, missä tahansa he ovatkin ja missä tahansa he asuvatkin.

Jos kristitty nainen menee naimisiin muslimin kanssa, avioliiton saa solmia vasta hänen suostumuksella, eikä häntä saa estää menemästä kirkkoonsa rukoilemaan. Heidän kirkkojaan on kunnioitettava, eikä heitä saa estää rakentamasta kirkkoja tai korjaamasta luostareita.

Heitä ei saa pakottaa kantamaan aseita tai kiviä, vaan islamin kannattajien on suojeltava heitä ja puolustettava heitä muita vastaan. Jokaisen islamin kansan jäsenen velvollisuus on noudattaa tätä valaa ja olla rikkomatta sitä ylösnousemuksen päivään ja maailman loppuun asti.


Vapaa käännös: Ashtiname, Anton F. Haddad.




Alaviitteet

  1. Siinain luostarin perinteen mukaan Mohammed tunsi ja vieraili luostarissa ja Siinain munkkien luona. Koraanissa mainitaan Siinain pyhät paikat. Hegiran toisena vuonna, joka vastaa vuotta 626 jKr, Siinain edustajat pyysivät Mohammedilta suojakirjeen. Hän myönsi sen ja vahvisti sen asettamalla kätensä asiakirjan päälle. Vuonna 1517 jKr. Sulttaani Selim I vahvisti luostarin erioikeudet, mutta vei alkuperäisen suojakirjeen säilytettäväksi Constantinopolin kuninkaalliseenarkistoon. Samalla hän antoi luostarille tämän asiakirjan oikeaksi todistetut kopiot, joista jokaisessa oli Muhammedin kädenjälki merkkinä siitä, että hän oli koskettanut alkuperäistä asiakirjaa.

    Tapahtuma on mainittu Gregory Bar Hebraeus (1226-1286 jKr.) Ecclesiastical Chronicle -teoksessa :
    Tänä aikana kukoisti arabien profeetta Muhammad. Tuolloin oli eräs Said-niminen päällikkö, joka kuului Najranin uskovaisiin ja asui autiomaassa. Tämä mies antoi hänelle monia lahjoja ja meni Ishoʿin, heidän piispan kanssa esittämään ne Muhammadille ja hän sai häneltä upean todistuksen, jossa hän määräsi, että arabit suojelisivat kristittyjä kaikenlaisilta ongelmilta eivätkä pakottaisi heitä taistelemaan heidän rinnallaan tai muuttamaan tapojaan ja lakejaan. Ja että arabit auttaisivat kristittyjä rakentamaan uudelleen kaikki romahtaneet kirkot ja että köyhien vero, jos he eivät olleet pappeja tai munkkeja, ei saisi ylittää neljää 'zuzea' ja että jos kristitty nainen asui arabin talossa, tämä ei pakottaisi häntä kääntymään omaan uskoonsa eikä estäisi häntä paastoamasta, rukoilemasta tai noudattamasta muita oman uskonsa mysteereitä ja muita tälläisiä asioita. Takaisin