Katkelma: Sextus Julius Africanus aikakirjat - Säilyneet katkelmat

Sextus Julius Africanus eli noin 160-240 jKr. Rooman kreikkalainen historijoitsija, joista hänen tunnetuin teos on viisiosainen Chronographiai-aikakirja, jota monet historoitsijat ovat lainanneet, ei ole säilynyt kokonaisena ja siitä on vain katkelmia saatavilla.

F15 - Egyptiläisten ja Chaldealaisten kirjailtu ajanlasku

Africanus, koskien egyptiläisten ja chaldealaisten myyttisestä kronologiasta:

Egyptiläiset ovat luodakseen jonkinlaisen vaikutelman, ovat esittäneet mielettömiä kronologisia aikajaksoja ja kymmeniätuhansia vuosia jonkinlaisen järjestelmän mukaisesti, joka perustuu heidän tekemiinsä tähtitieteellisiin laskelmiin; joista jotkut, jotka ovat tunnettuja tarkkuudesta näissä asioissa, tiivistävät sanomalla, että ne ovat tosiasissa kuuvuosia. Mutta he eivät ole vähemmän taipuvaisia myyttisyyteen kuin muutkaan, he onnistuvat sovittamaan nämä vuodet yhteen niiden kahdeksan- ja yhdeksäntuhannen vuoden kanssa, jotka Platonin teoksessa mainitut egyptiläiset papit luetteloivat väärin Solonille.

Ja lisäksi muutama muu sana:

Miksi edes puhua phoenicialaisten 30 000 vuodesta tai chaldeanlaisista ja heidän 480 000 vuodesta. Vaikka juutalaiset ovatkin peräisin chaldeanlaisista, jotka ovat Abrahamin jälkeläisiä, he ovat Mooseksen hengen kautta saaneet vaatimattoman ja maltillisen opetuksen, sekä totuuden. Ja jäljellä olevista heprealaisista historioista he ovat välittäneet 5500 vuoden ajanjakson, joka ulottuu keisarien hallituskaudella ilmoitettuun pelastuksen Sanan saapumiseen asti.

F24b - Pakanoiden jumalista

Seemin sukukunnasta nousi mies, joka kuului jättien sukuun. Hänen isänsä antoi hänelle nimen Kronos, samannimisen planeetan mukaan. Hän oli ensimmäinen assyrialaisten hallitsija. Hänellä oli vaimo Semiramis, jota kutsuttiin myös nimellä Rhea. He saivat pojan jonka nimi oli Zeus, joka tunnettiin myös nimellä Picus ja otti puolisokseen oman sisarensa Heran. Kronoksella oli myös kaksi muuta poikaa: Afer, jonka mukaan Afri on nimetty ja Ninus. Astynomen¹ kanssa Afer sai tyttären Afrodite.

Kun Zeus pakotti Kronoksen pois valtakunnastaan, hän muutti länteen ja otti haltuunsa italian. Myöhemmin Zeus vetäytyi assyrialaisten luota ja tuli isänsä luo ja hän antoi hänen tulla italian kuninkaaksi. Hallittuaan useita vuosia Zeus kuoli ja haudattiin kreetalle².

Ninuksen jälkeen assyrialaisten kuningas oli Thuras. Hänet tunnettiin myös nimellä Ares, koska hän oli erittäin sotaisa. Assyrialaiset nimesivät hänet uudelleen jumalaksi nimellä Baal tai Bel ja pystytettyään hänelle muistomerkin he palvoivat häntä.

Zeuksen kuoleman jälkeen kuninkaaksi tuli hänen poikansa Faunus, joka nimettiin uudelleen Hermekseksi. Hän oli erittäin oppinut ja matemaatikko, hän myös toi taidon eritellä kulta eri metalleista³.

Afrodite, jonka sanottiin olevan älykäs ja sivistynyt, oli naimisissa Adoniksen, Cinyraksen pojan kanssa. Joka oli filosofi ja heidän kerrotaan eläneen yhdessä kuolemaansa asti harjoittaen filosofiaa.

F34 Exodus ja Ogygusin yhtenäisyys

Olympiakilpailujen aikaan asti kreikkalaiset eivät ole kirjanneet historiaansa tarkasti, vaan kaikki heidän kertomukset ennen sitä aikaa ovat sekavia eivätkä millään tavalla yhdenmukaisia keskenään. Olympialaiset on kuitenkin kirjattu tarkasti monien toimesta, koska kreikkalaiset pitivät niistä kirjaa, jota ei jaettu pitkiin ajanjaksoihin, vaan neljän vuoden välein. Tästä syystä käsittelen lyhyesti valikoimani merkittävimmistä legendaarisista kertomuksista ensimmäiseen olympialaisiin asti. Mutta sen jälkeen kertyneet kertomukset, jos niistä on mainittavia, aion yhdistää ajallisesti toisiinsa, heprealaiset ja kreikkalaiset, tutkiakseni huolellisesti heprealaisten asioita ja käsitelläkseni vain kreikkalaisten asioita. Ja sovitan ne yhteen seuraavalla tavalla: Otan yhden tapahtuman heprealaisten historiasta, joka on samanaikainen kreikkalaisten kirjaaman tapahtuman kanssa ja perustuen siihen, joko vähentämällä tai lisäämällä siihen, osoitan, mikä merkittävä henkilö – kreikkalainen, persialainen tai kuka tahansa – oli samanaikainen heprealaisten tapahtuman kanssa. Ja tällä tavoin saatan saavuttaa tavoitteeni.

Niin heprealaisten uudelleen sijoittaminen, kun Babylonian kuningas Nebuchadnezzar vangitsi heidät, on erittäin merkittävä tapahtuma, joka kesti 70 vuotta Jeremian profetian mukaisesti. Nebuchadnezzar mainitaan itse asiassa babylonialaisen Berossuksen teoksessa. 70 vuoden vankeuden jälkeen Cyrus tuli persialaisten kuninkaaksi vuonna, jolloin järjestettiin 55. olympialaiset, kuten voidaan lukea Diodoruksen Bibliothecae-teoksesta, kuten myös Thalluksen ja Castorin historiateoksista sekä Polybiuksen ja Phlegonin teoksista ja muista teoksista, joissa on tutkittu olympialaisia. Kaikissa näissä lähteissä on yhdenmukainen aikajakso.

Sitten Cyrus, hallituskautensa ensimmäisenä vuonna, joka oli 55. olympiadin ensimmäinen vuosi, toteutti ensimmäisen osittaisen kansan vapauttamisen Zorobabelin välityksellä, jonka aikalainen oli Jeshua, Jozadakin poika, 70 vuoden päättymisen jälkeen, kuten on kirjattu heprealaisten kirjoista Esran kirjassa. Siksi Cyrusin hallituskauden ja vankeuden päättymisen historialliset kertomukset ovat yhteneväiset. Ja olympialaisiin perustuvat tapahtumat ovat siten yhdenmukaiset nykypäivään asti. Seuraamalla niitä voimme sovittaa myös muut historiat toisiinsa samanlaisen periaatteen mukaisesti.

Nyt Attican ajanlaskujärjestelmä laskee aikaisempien tapahtumien päivämäärät suunnilleen seuraavalla tavalla: Ogygus, jota he pitivät alkuperäiskansana ja jonka aikana Atticassa tapahtui ensimmäinen suuri tulva, kun Phoroneus oli Argosin kuningas, Acusilaoksen historiallisten kirjoitusten mukaan, ensimmäiseen olympiadiin asti, josta lähtien kreikkalaiset uskoivat kronologiansa olevan tarkka, joka on yhteensä 1020 vuotta. Tämä luku on myös yhdenmukainen aiemmin esitetyn kanssa, mikä osoitetaan seuraavaksi. Sillä Ateenan historian kirjoittajat, sekä Hellanicus että Philochorus, Atthides-teoksen kirjoittajat; Syyrian historian kirjoittajat, Castor ja Thallus; maailmanhistorian kirjoittajat, Bibliothecae-teoksen kirjoittaja Diodoros ja Alexander Polyhistor, sekä jotkut omat kirjoittajamme ovat kirjanneet tämän kronologian tarkemmin kuin kaikki atticalaiset historioitsijat. Jos siis 1020 vuoden aikana tulee esiin jotain huomionarvoista historiallista kertomusta, se valitaan sen arvon perusteella.

[osa kirjoitusta puuttuu]

Siksi väitämme tämän teoksen perusteella, että Ogygus, joka pelastui monien kuollessa ja antoi nimensä ensimmäiselle vedenpaisumukselle, eli Mooseksen johdolla Egyptistä paenneiden kansan aikana. Laskelmani menetelmä on seuraava: Ogygusista edellä mainittuun ensimmäiseen olympiadiin on 1020 vuotta. Ensimmäisestä olympiadista 55. olympiadin ensimmäiseen vuoteen (eli Cyruksen hallituskauden ensimmäiseen vuoteen, joka oli vankeuden päättymisvuosi) on 215 vuotta. Näin ollen Ogygusista Cyrukseen on 1235 vuotta. Jos lasket 1235 vuotta vankeuden päättymisestä taaksepäin, huomaat, että kronologinen aikaväli Israelin Egyptistä Mooseksen johdolla tapahtuneen pakemisen ensimmäiseen vuoteen asti vastaa aikaväliä 55. olympiadista Eleusiksen perustajaan Ogygukseen asti, siksi se on varsin merkittävä lähtökohta Attican ajanmääritykselle.

Assyrian kirjoituksissa on muutamia kertomuksia, jotka ovat vieläkin vanhempia kuin tämä. Kolmesataa vuotta aiemmin, ei siis paljon ennen Ogygusta, Ninus oli ensimmäinen, joka hallitsi koko Aasiaa, Intiaa lukuun ottamatta. Hänen seuraajansa oli kuuluisa Semiramis, joka moniin paikkoihin rakennutti maavalleja, väitetysti tulvien vuoksi. Todellisuudessa nämä vallit olivat kuitenkin hänen rakastajiensa hautoja, jotka oli haudattu elävältä, kuten Ctesias kertoo Historia-teoksessaan. Kreikkalaiset eivät siis ole tallentaneet historiaan mitään muistamisen arvoista Ogyguksen edeltäjistä, lukuun ottamatta hänen aikalaisensa Phoroneusta ja tämän isää Inachusta, joka oli Argosin ensimmäinen kuningas, kuten Acusilaus on kirjoittanut historiassaan. Hänen tyttärensä oli Ιο, jonka nimen he muuttivat Isikseksi ja jota he palvovat.

Nämä olivat ennen Ogygusin aikaisia tapahtumia. Hänen aikanaan Mooses lähti Egyptistä. Ei ole mitään syytä epäillä, että tämä tapahtui juuri tuolloin, jonkä voimme osoittaa seuraavalla tavalla: Mooseksen pako Egyptistä aina Cyrukseen, joka oli kuningas vankeuden jälkeen, siinä on 1235 vuotta.

Mooseksen myöhemmät vuodet joita oli 40.
Joosua, joka tuli hänen jälkeensä johtajaksi: 25 vuotta.
Joosuan jälkeen tulleet vanhimmat: 30 vuotta.
Tuomarit ja se, mikä sisältyy Tuomarien kirjaan: 490 vuotta.
Papit Eli ja Samuel: 90 vuotta.
Seuraavaksi tulleet heprealaisten kuninkaat: 490 vuotta.

Ja vankeuden osalta: 70 vuotta, joista viimeinen vuosi oli, kuten olemme jo aiemmin maininneet, Cyruksen hallituskauden ensimmäinen vuosi. Mooseksesta ensimmäiseen olympiadiin on 1020 vuotta, jos ja kuten on, 55. olympiadin ensimmäiseen vuoteen on 1235 vuotta: Ja kreikkalaisten historian ajanlaskelma täsmäsi. Ogyguksen jälkeen, tulvan aiheuttaman suuren tuhon vuoksi, nykyisin Atticana tunnettu alue pysyi ilman kuningasta 189 vuotta, Cecropsin aikaan asti. Sillä Ogyguksen seuraajaa Actaeusta tai muita kuvitteellisia nimiä ei ole koskaan ollut, kuten Philochorus väittää.

[osa kirjoitusta puuttuu]

Ogygusista Cyrusiin on siis 1235 vuotta, mikä on sama aika kuin Mooseksesta samaan aikaan. Jotkut kreikkalaisetkin mainitsevat historia teoksissaan, että Mooses eli suunnilleen samaan aikaan. Esimerkiksi Polemon toteaa Hellenicae-teoksensa ensimmäisessä kirjassa: ”Phoroneuksen pojan Apiksen aikana osa Egyptin sotajoukosta karkotettiin Egyptistä ja he asettuivat asumaan Syyrian osaan, jota kutsutaan Palestiinaksi, joka ei ole kaukana Arabiasta” (nämä ovat selvästi niitä, jotka lähtivät Mooseksen mukana). Ja Posidoniusin poika Apion, kaikkein huolellisin kieliopin tutkija, toteaa kirjassaan Adversus Judaeos ja Historiae-teoksen neljännessä kirjassa, että Argosin kuninkaan Inakhosin hallituskaudella, kun Amosis oli egyptiläisten kuningas, juutalaiset kapinoivat Mooseksen johdolla. Myös Herodotos mainitsee tämän kapinan ja Amosiksen toisessa kirjassaan ja tietyllä tavalla myös juutalaiset itse, lukemalla heidät ympärileikkauksen harjoittajien joukkoon ja kutsumalla heitä Palestiinan assyrialaisiksi, ehkä Abrahamin vuoksi. Ja Ptolemy Mendesiläinen, joka kirjasi egyptiläisten historian alusta lähtien, on samaa mieltä heidän kaikkien kanssa, joten päivämäärien eroavaisuudet eivät edes ansaitse enempää perustelua.

On kuitenkin huomattava, että jos kreikkalaiset ovat ikinä tallentaneet jonkin merkittävän tarinan sen muinaisuuden vuoksi, se on tapahtunut Mooseksen jälkeen: tulvat ja tulipalot, Prometheus, Ιο, Europe, Sparti, Koren ryöstö, mysteerit, lakien säätäminen, Dionysuksen ja Perseuksen urotyöt, Heraclen urotyöt, Argonautit, Centaurit, Minotaur, Troyan tarina, Heraclidaen paluu, Ionian asuttaminen ja olympialaiset. Siksi minusta tuntui hyvältä esittää edellä mainittu Attican kuningaskunnan kronologia, kun aikomuksena on esittää kreikkalaiset ja heprealaiset kertomukset rinnakkain. Näin kuka tahansa, joka haluaa ottaa lähtökohdaksen, voi laskea vuosien lukumäärän samalla tavalla kuin minä.

Niinpä Mooseksen ja Ogyguksen ajalta ensimmäisen olympiadin alkuun ulottuvan 1020 vuoden ensimmäisenä vuonna tapahtui pääsiäinen ja heprealaisten lähtö Egyptistä. Mutta Atticassa tapahtui Ogyguksen aikana tulva ja hyvällä syyllä. Sillä kun egyptiläiset olivat Jumalan vihan kohteena raekuurojen ja myrskyjen muodossa, niin oli sopivaa, että tietyt osat maata kärsivät heidän kanssaan. Oli nimittäin sopivaa, että ateenalaiset kokivat samat asiat kuin egyptiläiset, koska heitä pidetään egyptiläisten siirtolaisina, kuten muun muassa Theopompus toteaa Tricaranus-teoksessaan. Mutta väliaika on jätetty huomiotta, jonka aikana kreikkalaiset eivät ole kirjanneet historiaansa mitään poikkeuksellisia tapahtumia. 94 vuoden kuluttua ilmestyi joidenkin mukaan Prometheus, joka legendan mukaan on luonut ihmiset; viisaana miehenä hän muutti heidät äärimmäisestä raakuudestaan sivistyneiksi.

T36 - Ehud ja Deucalion tulvan yhtenäisyys

Africanus kertoo, että Ehudin seitsemäntenätoista⁴ vuonna tapahtui Deucalionin aikainen tulva. Tätä ei voida osoittaa tarkasti, koska Kreikan kronologia on täysin sekava, kun siitä olisi edes olemassa tietoja ennen ensimmäistä olympiadia. Kuitenkin, hänen arvauksensa on lähellä totuutta ja koska meidän arvauksemme on lähellä hänen, eikä meillä ole enempää tietoa, jonka avulla voisimme selvittää asiaa.

F50 Argive kuninkaat

Muista jäljelle jäänneistä kansoista syntyneinä ja vähitellen kasvaneista kuningaskunnista esitetään Argive kuningaskunnan aikajärjestys.

1. Argoksen ensimmäinen kuningas oli Inachus, joka hallitsi 50 vuotta.
Tuohon aikaan Mooses syntyi.
2. Hänen jälkeen Phoroneus oli kuninkaana 60 vuotta.
Hänen 55. hallitusvuotenaan tapahtui Mooseksen johtama juutalaisten lähtö Egyptistä.
3. Hänen jälkeen Apis oli kuninkaana 35 vuotta.
4. Hänen jälkeen Argus oli kuninkaana 70 vuotta.
5. Hänen jälkeen Criassus oli kuninkaana 56 vuotta.
6. Hänen jälkeen Phorbas oli kuninkaana 35 vuotta.
7. Hänen jälkeen Triopas oli kuninkaana 66 vuotta.
8. Hänen jälkeen Crotopus oli kuninkaana 21 vuotta.
9. Hänen jälkeen Sthenelus oli kuninkaana 11 vuotta.
10. Hänen jälkeen Danaus oli kuninkaana, hänellä oli 50 tytärtä, [osa kirjoitusta puuttuu] vuotta.
11. Hänen jälkeen Lynkeus, Aegyptoksen poika, oli kuninkaana 41 vuotta.
Hänen valtakauden aikana Kadmus, Agenorin poika, meni Byeotiaan etsimään Europaa.
12. Hänen jälkeen Abas oli kuninkaana 23 vuotta.
Hänen jälkeen Proetus oli kuninkaana 27 vuotta.
Hänen jälkeen Acrisius oli kuninkaana 31 vuotta.
Hänen jälkeen Pelops oli kuninkaana Oenomauksen jälkeen 38 vuotta.
Hänen mukaansa Peloponnesus on saanut nimen.
Hänen jälkeen Atreus ja Thyestes hallitsivat 45 vuotta.
Heidän jälkeen Agamemnon, Atreuksen poika hallitsi 33 vuotta.

Kuningas Inachuksesta aina Iliumin hävitykseen asti, joka tapahtui Agamemnonin 18. hallitusvuonna, yhteensä 718 vuotta.
Iliumin valloituksesta ensimmäiseen olympiadiin asti on 407 vuotta: tämä on sama mitä Porphyry kertoo teoksessaan Philosophic History.

Iliumin valloituksen jälkeen Agamemnon oli kuninkaana vielä 15 vuotta.
Hänen jälkeen Aegisthus oli kuninkaana 7 vuotta.
Hänen jälkeen Orestes oli kuninkaana 28 vuotta.
Hänen jälkeen Penthilus oli kuninkaana 22 vuotta.

Ja niin Argive kuningaskunta päättyi. Argiven valta kesti yhteensä 790 vuotta.

F51a Sicyonian hallitsijat

Sicyonian kuninkaat ja aikajaksot, joita kutsutaan nimellä Helladici.

Valtakaudet järjestyksessä siitä, kun ne alkoivat ja selitetään, milloin ne päättyivät. Africanus tosiasiassa sanoi, että ne kestivät yhteensä 1007 vuotta ja että niiden loppumisesta ensimmäiseen olympiadiin on 329 vuotta. Sicyonialaisten valtakausien alusta ensimmäiseen olympiadiin on siis yhteensä 1336 vuotta. Patriarkka Jacobin 29. vuonna alkoi Sicyonialaisten valtakunta seuraavanlaisesti:

1. Aegialeus, 52 vuotta.
Jacobin 29., Isaacin 89. ja Abrahamin 114. vuonna alkoivat Helladicien valtakaudet.
2. Europs, 45 vuotta.
3. Telchin, 20 vuotta.
4. Apis, 25 vuotta.
5. Thelxion, 52 vuotta.
6. Aegydrus, 34 vuotta.
7. Thurimachus, 45 vuotta.
8. Leucippus, 53 vuotta.
Leucippuksen 43. hallitusvuoden aikaan tapahtui juutalaisten lähtö Egyptistä.
9. Mesappus, 47 vuotta.
10. Erastus, 46 vuotta.
11. Plemnaeus, 49 vuotta.
12. Orthopolis, 65 vuotta.
13. Marathonius, 30 vuotta.
14. Marathius, 20 vuotta.
15. Echyreus, 55 vuotta.
16. Corax, 20 vuotta.
17. Epopeus, 35 vuotta.
18. Laomedon, 43 vuotta.
(Sicyon, 42 vuotta.)
(Polybus, 45 vuotta.)
19. Inachus, 45 vuotta.
20. Hephaestus, 50 vuotta.
21. Adrastus, 4 vuotta.
22. Polypheides, 31 vuotta.
23. Pelasgus, 20 vuotta.
24. Zeuxippus, 35 vuotta.
(25. Polybus, 45 vuotta.)

Zeuxippukseen asti Sicyonian kuningaskunta oli voimissaan, jatkuen 581 vuotta. Zeuxippuksen jälkeen ei kuitenkaan ollut kuninkaita, vaan heidän hallitsijoinaan olivat 28 vuoden ajan Carniuksen papit.
Heistä ensimmäinen oli Archelaus, 1 vuoden.
Hänen jälkeen Automedon, 1 vuoden.
Hänen jälkeen Methudutus, 1 vuoden.
Hänen jälkeen Euneus, 4 vuotta.
Hänen jälkeen Theonomus, 1 vuoden.
Hänen jälkeen Amphigyes, 9 vuotta.
Hänen jälkeen Charidemus, 1 vuoden.
Pystymättä kattamaan kuluja, hän pakeni.

Hänestä ensimmäiseen olympiadiin asti, kuten kirjoitetuissa merkinnöissä kerrotaan, yhteensä 329 vuotta.

Sicyonian hallitusvuodet Egialeuksesta ensimmäiseen olympiadiin ovat siis yhteensä 1336 vuotta.

F51b

Sicyonialaisia, joita nykyään kutsutaan Helladiciksi, Aegialeus oli heidän ensimmäinen kuningas, yhteensä 52 vuotta. Sen jälkeen seurasivat 26 muuta kuningasta aina Zeuxippukseen asti, joka oli heidän kuninkaansa 31 vuotta. Ja sitten heidän pappinsa hallitsivat maata. Ja heidän kuningaskuntansa oli vallassa 985 vuotta, kuten Africanus viisas on kirjannut.

F54 Athenian hallitsijat

F54a - Athenian kuninkaat

Kun ei ollut vielä kulunut paljon aikaa, athenian kuningaskunta [osa kirjoitusta puuttuu] kansan Egyptistä lähdön aikaan. Sillä 206. vuonna lähdöstä Athenian hallitsijoista ensimmäinen kuningas oli Cecrops "suuri". Hänen seuraajansa olivat seuraavat, kuten alla on esitetty:

1. Cecrops "suuri" hallitsi 50 vuotta. Cecropsin 35. hallintovuodelta on kirjallisia merkintöjä Cecropsista, Prometheuksesta, Epimethiuksesta ja Atlaksesta, joita on kirjattu kauan aikaa. (Nyt Cecropsia kutsuttiin kaksiluontoiseksi, koska hän oli kookkaampi kuin kaikki muut.) (Cranaus, syntyperältään athenalainen, hallitsi Cecropsin jälkeen, 9 vuotta.)
2. Amphictyon hallitsi 40 vuotta.
3. Erichthonius hallitsi 10 vuotta.
4. Pandion hallitsi 50 vuotta.
5. Erechtheus hallitsi 40 vuotta.
6. Cecrops, Erechtheuksen poika hallitsi 53 vuotta.
7. Pandion, Cecropsin poika hallitsi 43 vuotta.
Pandionin, Cecropsin pojan aikana Cadmus, Agenorin poika esitti kreikkalaisille ensimmäisen kerran kirjaimiston.
9. Aigeus, Pandionin poika hallitsi 48 vuotta.
10. Theseus, Aigeusen poika hallitsi 31 vuotta.
11. Menestheus hallitsi 19 vuotta.
12. Demophon hallitsi 35 vuotta.
13. Oxyntes hallitsi 14 vuotta.
14. Aphidas hallitsi 1 vuoden.
15. Thymoites hallitsi 9 vuotta.
16. Melanthus hallitsi 37 vuotta.
17. Codrus hallitsi 21 vuotta.

Cecrops ”suuresta”, Codrusiin asti on yhteensä 492 vuotta.

Codrusin jälkeen oli kuitenkin archoneita ja niin he elivät.

Archon hallitsijat.

Codrusin jälkeen, hänen pojasta tuli ensimmäinen Athenian archon, joka oli ns. elinikäinen virka.

1. Medon, Codrusin poika hallitsi 20 vuotta.
2. Acastus hallitsi 39 vuotta.
3. Archippus hallitsi 19 vuotta.
(Thersippus hallitsi 40 vuotta.)
4. Phorbas hallitsi 33 vuotta.
5. Megacles hallitsi 28 vuotta.
6. Diognetus hallitsi 28 vuotta.
7. Pherecles hallitsi 15 vuotta.
8. Ariphron hallitsi 30 vuotta.
9. Thespieus hallitsi 40 vuotta.
10. Agamestor hallitsi 26 vuotta.
12. Aeschylus hallitsi 13 vuotta.
Aeschylusin toisena vuonna kreikkalaiset viettivät ensimmäiset olympiadin kilpailut.

Cecropsin valtakauden alusta ensimmäisiin olympiadin kilpailuihin on siis kulunut yhteensä 814 vuotta.

Aeschyluksen jälkeen seuraavat:
13. Alcmaion hallitsi 10 vuotta.
14. Charops hallitsi 10 vuotta.
15. Aesimidus hallitsi 10 vuotta.
16. Cleodicus hallitsi 10 vuotta.
17. Hippomenes hallitsi 10 vuotta.
18. Leocrates hallitsi 10 vuotta.
19. Apsandrus hallitsi 10 vuotta.
20. Eryxias hallitsi 10 vuotta.

Athenian kuningaskunta sai päätöksen 24. olympiadina. Näin ollen koko Athenian valtakausi Cecropsista aina Eryxiasiin on yhteensä 907 vuotta.

F54b

Tämän on Africanus itse vahvistanut kolmannen kirjansa alussa: Ogygusin ajoista lähtien, alue joka on nimeltään Attica, oli tulvan aiheuttaman suuren tuhon vuoksi 189 vuotta ilman kuningasta. Sitten Cecrops kaksiluontoinen hallitsi 50 vuotta. Cecropsin jälkeen alkuperäiskansaan kuulunut Cranaus hallitsi 9 vuotta.

Kaikkiaan Ogygusin tulvan ajasta ja aina Cecropsiin Athenian ensimmäiseen kuninkaaseen ja hänen jälkeen toiseen kuninkaaseen Cranausiin on 248 vuotta. Tämä sama ajanjakso on myös Mooseksen ja Israelin heimojen egyptistä lähdöstä, sekä Thessalyn tulvasta Deucalionin aikaan.

T54c

Joosua, Nunin pojan aikaan, oli Japhetin heimosta oleva mies nimeltään Ogygus, joka oli tämän maan syntyperäinen asukas, hallitsi Attican maata 32 vuotta. Hänen valtakaudellaan tapahtui suuri tulva, Ogygus ja koko se maa tuhoutuivat, samoin kuin jokainen sielu, joka asui tuossa Attican maassa, mutta vain siellä. Siitä ajasta lähtien maa pysyi autiona ja asumattomana 206 vuotta, kuten Africanus kirjoituksissaan mainitsee.

F54d

Adamista vuoteen 4801, Athenian ensimmäisiä kuninkaita oli laskettu olevan 17. Heidän jälkeensä tuli 13. niin sanottua elämän mittaista archonia ja sitten seitsemän 10-vuotista archonia. Kaikkiaan hallitsijoita oli 37. ja heidän valtansa päättyi, kun he olivat hallinneet athenian hallintoa maailmanluomisen vuodesta 3945 alkaen ja kesti yhteensä 856 vuotta.

Heidän jälkeen archoneiksi nimettiin ylhäisten keskuudesta yhden vuoden hallintokaudeksi ja Atheniaan perustettiin yhdeksän archonin hallinto. Vuosittaisen archonien hallinto aloitettiin maailmanluomisen vuodesta 4804, kun Creon aloitti hallita ensimmäisenä arconina 19. olympiadin aikaan. Mutta jotkut sanovat sen olleen 25. olympiadin aikana. Hänestä aina 250. olympidiin asti oli yhteensä 903. archonia, joka ulottuu aina Philinusiin asti. Hänen aikanaan Gratus Sabinianus ja Seleucos toimivat rooman konsuleina. Alkaen niistä, jotka Brutusin aikana toimivat konsuleina kuninkaiden jälkeen, heitä oli 725. aina maailmanluomisen vuoteen 5723 asti, Africanuksen mukaan. Tämä oli Antoninuksen kolmas vuosi, joka tunnetaan nimellä Avitus, joka oli rooman keisari.

T54e

Athenian 26. hallitsija oli Phereclesin poika Ariphron, joka hallitsi 20 vuotta, mutta Africanuksen mukaan 31 vuotta.

T54f

Archonien aikaan Draco niminen mies sääti ensimmäisenä lakeja athenialaisille. Solon, joka nousi valtaan hänen jälkeen, hylkäsi Dracon lait. Thales Milesialainen sääti lakeja jälleen ja Aeschylus oli ensimmäinen kuningas, joka hallitsi heitä jälleen 21 vuoden ajan. Aeschylusin jälkeen, Acmaeon oli heidän kuningas kaksi vuotta. Oppinut Euripides julkaisi draama (näytelmän) hänestä. Acmaeonin jälkeen siellä oli 18. muuta kuningasta, aina Arexioniin asti, joka oli heidän kuninkaansa 12. vuotta. Athenian kuningaskunta hylättiin sen kestettyä 907. vuotta, oppineen kronikoitsija Africanuksen selvityksen mukaan.

T56 - Atlas ja Promethius

Africanuksen mukaan:

Peirasin tytär Callithuia aloitti Heran pappeuden Argoksessa. Tänä aikana Prometheuksen veli Atlas saavutti laajaa mainetta erinomaisena astrologina ja hänen tietämyksensä ansiosta kerrottiin, että hän kantoi taivasta itseään. Euripides kuitenkin väittää, että Atlas vuori kohoaa pilvien yläpuolelle.

Tämä mies kukoisti Gothonielin aikana, kuten kaikki meidän historian oppimme edustajat todistavat, mukaan lukien Africanus, joka sanoo: Cureteian (nykyisin Acarnania) Curetit ja Corybantet asuttivat Knossosta ja he keksivät taidon koordinoida aseistettujen miesten liikkeitä. Tänä aikana Syrus on kerrottu syntyneen ja Syria on nimetty hänen mukaansa. Toiset sanovat, että se tapahtui 100 vuotta aikaisemmin. Myös Prometheuksesta ja Epimetheuksesta, Atlasista sekä kaikkinäkevistä Arguksesta ja Prometheuksen tyttärestä Iosta on samankaltaisia vaihtelevia kertomuksia. Jotkut sanovat, että he olivat kaksiluontoisen Cecropsin aikalaisia, toiset taas, että he elivät 60 vuotta aikaisemmin ja toiset taas 90 vuotta aikaisemmin.

F58 Lacedaemonian kuninkaat

F58a2

Lacedaemonian kuningaskunnan aikakaudet

Lacedaemonialaiset hallitsivat 325 vuotta ja heidän valtakautensa päättyi ensimmäiseen olympiadiin, joka ajoittui Judahin kuninkaan Ahazin valtakauteen profeetta Jesajan aikana. Yksi asia on varma, se että heidän valtansa alkoi Eurystheuksesta. Saulin 20. hallitusvuotena alkoivat Lacedaemonian kuninkaaat hallita ja saivat loppunsa Judahin kuninkaan Ahazin ensimmäisenä hallitusvuotena, silloin kun kreikkalaiset esittivät ensimmäisen olympiadin kilpailut.

Hallitsijat olivat seuraavat, yksi toisensa jälkeen seuraavanlaisesti:
1. Eurystheus hallitsi 42 vuotta.
2. Agis hallitsi 2 vuotta.
3. Echestratus hallitsi 34 vuotta.
4. Labotes hallitsi 37 vuotta.
5. Dorystheus hallitsi 29 vuotta.
6. Agesilaus hallitsi 30 vuotta.
7. Menelaus hallitsi 44 vuotta.
8. Archelaus hallitsi 60 vuotta.
9. Teleclus hallitsi 40 vuotta.
10. Alcamenes hallitsi 27 vuotta.
11. Automedus hallitsi 25 vuotta.

Yhteensä Lacedaemonian kuninkaat pysyivät vallassa 350 vuotta.⁵ Ja Lacedaemonian kuningaskunta tuhottiin.

F58b

Näinä aikoina Eurystheus oli ensimmäinen Lacedaemonian kuningas 42 vuotta. Ja hänen jälkeen oli vielä kahdeksan kuningasta. He hallitsivat yhteensä 246 vuotta. Ja Alcamenes oli kuninkaana 37 vuotta. Lacedaemonian kuningaskunta kesti yhteensä 325 vuotta, kuten Africanus viisain on kirjannut.

Vapaa käännös kirjasta: Iulius Africanus Chronographiae - The Extant Fragments, 2007.

• Sextus Julius Africanus, wikipedia artikkeli suomeksi.