Käännös: Fomorianit ja Lochlannachit
Fomorianit ja Lochlannachit (eli pohjoisen miehet) käsittelee osaa irlantilaisen antiikinhistorioitsijan ja tutkijan Duald Mac Firbis (Dubhaltach Mac Fhirbhisigh) Book of Pedigrees (Leabhar Genealach) -teosta.
Tapahtumat sijoittuvat irlantiin 700-900 jKr. paikkeille.
Fomorianit ja Lochlannachit
Fomorian on nimi, jolla kutsuttiin (erityisesti) niitä ulkomaalaisia, jotka vaivasivat Eriniä Nemhedhin poiken aikana. Fomorien ja Lochlannachien1 nimi annettiin myös niille ulkomaalaisille, jotka Firbolgit toivat pohjoisen Magh Tuiredhin taisteluun Tuatha De Danannia vastaan. Emme kuitenkaan puhu nyt heistä, vaan myöhemmistä Lochlannacheista (eli pohjoisen miehistä), jotka olivat Erinnissä, eli Lochlannien Erinnissä harjoittaman sorron aikana, siis jolloin kaksitoista irlantilaista Taran kuningasta hallitsivat, nimittäin:
1. Aodh Oirdnidhe, Niall Frasac:in poika,
2. Conchubhar, Donnchadh:in poika,
3. Mall Caillne,
4. Maoilsechlainn, Maoilruanadh:in poika,
5. Aodh Finnliath,
6. Flann Sionna, Maoilsechlainn:in poika,
7. Niall Glundubh,
8. Donnchadh, Flann Sionna:n poika,
9. Conghalach, Maoilmitigh:in poika,
10. Domhnall, Muirchertach:in poika,
11. Maoilsechlainn Suuri, Domhnall:in poika,
12. Brian Borumha, Cinnedigh:in poika.2
Aodh Oirdnidhen aikana Lochlannin ulkomaalaiset alkoivat valloittaa Erinniä. Camus O Fathaidhiin saapui 160 aluksen laivue, jotka polttivat ja ryöstivät Inis Labhrainnen ja Dairinisin. Loch Len Eoghanachtien kanssa käydyssä taistelussa kaatui 476 Lochlannachin miestä.3 Viisi laivaa saapui Tuirgesin mukana Eriniin, he surmasivat suuren joukon heistä ja he puolestaan surmasivat kaikki. Suuri laivue saapui Tuirgesin mukana, hän otti hallintaansa Erinin ulkomaalaisten valtakunnan ja Erinin pohjoisosa ryöstettiin heidän toimestaan ensimmäistä kertaa, sen jälkeen he levittäytyivät ympäri Eriniä ja lähettivät laivueen Erinin järville. Tuirges saapui Loch Ribhiin ja he ryöstivät kaikkien Erinin pyhien kirkot, Clonmacnoisin alttarilla Tuirgesin vaimo Otta vastasi kaikkien kysymyksiin.4 Tuirges oli seitsemän vuotta Armaghin apottina. Tuirges otettiin Maoilsechlainnin vangiksi ja hänet hukutettiin Loch Uair järveen. Lorahar asettui Limerickiin, Thomond:in Duibhgenn:iin, Ui Conaill:in Suainceann:iin. Grifin Ciarraighe:een, Aralt Vaalea Ui Eathach:iin, Crioslach Port Lairge:en. Albard Punainen Sliabh Ardachadhissa, Toirbeard Tumma Aine-Cliachissa. Tor, Crioslach, Usban, Gotmann ja Allgot Connaughtissa. Turcuill Treabann, Cosair Crolian, Oitin, Buidbin, Bernin ja Punainen Neito Ulsterissa. Tormin, joka oli Cele:n poika Tir Eoghainissa. Eogan Barun, Roiberd Miolun, Ualtair Ainglis ja Goisilin Leinsterissä, irlantilaiset taistelivat heitä vastaan 16 kertaa ja molemmilla puolilla kuoli suuri määrä ihmisiä. Dublinin satamaan saapui 65 laivaa. Tämän jälkeen Erinia koetteli merenpinnan tulviminen, joten sen vuoksi joka kolkassa oli laivueita. 60 norjalais alusta saapui Boyne-joelle ja laivue saapui Liffey-joelle. Tummat Lochlannaehit saapuivat Erinniin ja taistelivat Vaaleita Lochlannaehia vastaan ja tuhat heistä surmattiin. Laivue saapui Ciarraighe Luachraan ja ryöstivät Carraig Phádraig linnoituksen5 Fedhlimidh Criomthannin pojan aikana, irlantilaiset voittivat heidät viidessä taistelussa. Lochlannin kuningas Amhlaoibh saapui Eriniin ja tuhosi suuren joukon kansaa. Lochlannin kuninkaan poika Oissil saapui ja 500 hänen mukanaan ollutta tapettiin yhdessä hänen kanssaan. Aodh Finnliath taisteli heitä vastaan. Leinster, Munster ja Connaught ryöstettiin Bairrintin ja Amhlaoibhin pojan toimesta, niin että he eivät jättäneet yhtään luolaa tutkimatta, mutta he kuitenkin kaatuivat itse. Vaaleat heimot ajoivat Tummat heimot Erinistä Albaan. Erin sai levätä kolmekymmentä (50) vuotta, Maoilrunadhin pojan Maoilseachlainnin ajasta Niall Glundubhin aikaan ja Erin täyttyi ulkomaalaisten laivueista. Iomharin heimon laivue saapui Ath Cliathiin ja voitti taistelun Maoilsechlainnin poikaa Flannia vastaan, ulkomaalaisten kuningas Sitric tapettiin, ja Lochlannaehit lähtivät Erinistä Alba:an lomharin pojan Sitricin mukana. Iomharin pojanpoika Raghnallin ja jaarli Oitirin johdolla saapui laivue, heidät surmattiin taistelussa Aodh Finnliathia vastaan ja 900 Vaalea heimolaista heidän mukanaan. Kaksikertaa suurempi laivasto saapui Sitricin, Iomharin pojanpojan ja saman Iomharin heimon johdolla. He nousivat väkisin maihin Dublinin Ath Cliathissa ja piirittivät sitä, Niall Glundubh kaatui taistelussa Ath Cliathin muukalaisia vastaan.6 Maoilseachlainnin poika Donnchadh voitti Lochlannachit ja vain yksi mies heistä selvisi pakoon kertomaan uutisen. Jaarli Oitir Musta saapui 100 aluksen laivueella Port-Lairgeen keräämään kuninkaidensa verot. Erin oli täynnä ulkomaalaisten laivueita, nimittäin Birnin laivue, Odunnin laivue, Grisinin laivue, Suatgairin laivue, Lagmannin laivue, Erbalbhin laivue, Sitricin laivue, Buidnen laivue, Berninin laivue, Crioslachsin laivue, Toirberd Punaisen laivue, Sniminin laivue, Suaininin laivue, Barunin laivue, Miledh Buan laivue, Punaisen Neidon laivue ja kaikki paha, joita Erin oli siihen asti kärsinyt, olivat (siihen asti) kuin ei mitään. Sillä he levittäytyivät ympäri Eriniä, rakensivat kaupunkeja ja linnoituksia, eivät kunnioittaneet ketään, surmasivat sen kuninkaat ja pitivät sen kuningattaret ja ylhäiset naiset lieassa merten takana. Laivue, jollaista ei aikaisemmin oltu nähty, saapui ulkomaalaisten pääkuninkaan lomharin, lomharin pojanpojan ja hänen kolmen poikansa, eli Duibhgennin, Cuallaidhin ja Araltin mukana. He ottivat Inis Sibthonnin Limerickin satamassa ja he ottivat panttivankeja paikallisista. Ulkomaalaiset nimittivät jokaiselle alueelle kuninkaan, jokaiselle heimolle päällikön, jokaiselle kirkolle apotin, jokaiselle kylälle maaherran, jokaiseen taloon sotilaan, jotta yksikään irlantilainen ei olisi vallassa, kananpoikasta ensimmäiseen lypsylehmään, jotta he eivät uskaltaneet osoittaa kunnioitusta tai huolenpitoa isälle tai äidille, piispalle tai oppineelle tai rippi-isälle tai sairaille tai kärsiville ihmisille tai yhden yön ikäiselle vauvalle. Vaikka irlantilaisella olisi ollut vain yksi lehmä, sen maito oli pakko antaa sotilaalle, sinä yönä jolloin maitoa ei saatu, ja unssi kultaa tai hopeaa tai kuparia kuninkaallisena vuokrana joka vuosi. Ja miehellä, jolla ei ollut tarkoituksena maksaa, oli pakko mennä orjaksi tai muuten hänen nenänsä leikattiin pois.
Yhteenvetona Fomorianeihin ja Lochlannacheihin, jotka tuhosivat Erinia hyvin pitkään. On totta, että olemme seurannneet jokaisen Erinia valloittaneen heimon niiden valloituksien mukaan nykyhetkeen saakka. Nyt mainitsemme ihmiset, jotka vaivasivat Banbaa (eli Irlantia), nimittäin Fomorianit ja Lochlannachit – eri historiallisten lähteiden mukaan –, joiden sukupuu ei ole jäljitetty sukupolvesta sukupolveen aina Aatamiin asti, kuten Gaedhelien, Tuatha De Danann, Firbolgien, Nemhed, Partholan jne., jotka asuttivat Eriniä peräkkäin, siinä järjestyksessä kuin heidän sukupuunsa on löydetty. Fomorilaiset ja Lochlannachit kuitenkin ryöstelivät Fodlaa (eli Irlantia) mennen tullen ja veivät mukanaan kaiken, mitä pystyivät kantamaan sen rikkauksista, joten historioitsijat eivät ole jäljittäneet heidän peräkkäistä historiaansa kuten niiden, jotka asettuivat tähän maahan. Tästä huolimatta mainitsemme tässä muutamia kuuluisimpia heistä eri kirjoista. Fomorilaiset olivat ensimmäisiä, jotka kävivät sotaa maata vastaan Nemhedin ja hänen kansansa aikana. Mutta vielä aiemmin Partolan taisteli Ciogal Paljasjalkaista vastaan Magh Itheen Sleamhnassa (kuten Book of Partolan kirjassa kerrotaan). Tässä mainitut Fomorianit olivat merirosvoja, jotka tulivat maata valloittamaan, eikä kukaan tiedä, mitä muuta syytä heillä oli kuin vallata Erin väkivalloin. Gann ja Sengann, kaksi Fomorien kuningasta, Conann, Faobharin poika ja More (More, Dealain poika) olivat Fomorien merkittävimpiä henkilöitä Nemhedin ja hänen poikiensa aikana. Emme ole koskaan löytäneet näiden Fomorien sukupuita tai jäämistöä, sillä Nemhed ja hänen poikansa tuhosivat heidät kaikki, kuten olemme kertoneet kuvatessamme Conangin tornin tuhoa.7
Sama koskee muitakin Erinnin valloittettuihin siirtokuntiin, emme löydä heidän sukupuunsa haaroja, jotka olisivat huomioimisen arvoisia. Heidän joukossaan oli Balair Voimakasiskuinen, joka oli Tuatha De Danannin aikana Fomorialaisten valtias, tämä Balair kaatui Nuadha Hopeakäden, Erin korkeimmankuninkaan Tuatha De Danannin (Fomorien Magh Tuireadhin) taistelussa. Koska sorto oli mittavaa ja vaikka ulkomaalaisten (joita kutsuttiin Fomorealaisiksi ja Lochlannacheiksi) aiheuttamat levottomuudet oli Erinissä usein, ei ole kerrottu, että he olisivat jättäneet sinne asutusta jälkeläisilleen. Tuohon aikaan Lochlannachit, Danarit tai Danmarkilaiset tulivat usein tuhoamaan kuningaskuntia, kunnes lopulta Brian Borumha ja muut Erinin ylhäiset karkottivat heidät. Tästä huolimatta monet heidän jälkeläisistään jäivät myöhemmin Eriniin, kuten voidaan nähdä eräistä vanhan kirjan osista. Erään kirjan kohdassa sanotaan: »Joka haluaa löytää sukupuun tai sukutaulun Vanhan Iomharin Tuomarin jälkeläisistä, Vaaleista Lochlannacheista, Tummista Lochlannacheista ja Magh na Berbhin taistelusta ja Lochlannin kuninkaan pojan, Maghnus Nopea Laivaisen jälkeläisten sukupuun ja sukutaulun, hän löytää tiedon heistä suuresta Book of Lecan Mic Fhirbisigh kirjasta, samoin kuin muistakin, jotka saapuivat Eriniin, nimittäin Clan Pii saarilta, Clan Chapa, Clan Chuilen ja Amhlaibh Port Lairgesta, joka oli läsnä Clontarfin taistelussa, Sitric, Gluniaranin poika ja Amhlaibh Cuaran, jolla on jälkipolvea. Ja suurin osa Ath Cliathin (eli Dublinin) kaupungin kauppiaista nykypäivään asti ovat Amhlaibh Cuaranin suvusta ja Sadhbhin suvusta, joka oli Brian Borumhan tytär ja hänen vaimonsa Clontarfin taistelun aikaan.
Domhnall, Emhinin poika, joka oli Caindechin poika, Mar:in päällikkö ja hän oli vanhan Iomhar-suvun ja Leod Arranilaisen jälkeläinen. Hän tuli Brian Borumhan luokse auttamaan tätä puolustamaan Eriniä haarniskoituja ulkomaalaisia vastaan. Siten tämän Amhlaoibh Cuaranin heimo Ath Cliathin kaupungissa vastustaen Erinin Gaoidhel:ijä, jne.
Mac Leod sukutaulu:
Alexander,
Gilla Coluim:in poika,
Tormod:in poika,
Ruaidhri:n poika,
Niall:in poika,
Gilla Christ:in poika,
Tormod:in poika,
Constantin:in poika,
Lochlainn of Lewis:in poika,
Loarn Merirosvon:n poika,
Dulbh Loch Abronilaisen poika,
Iondulbh Orkneylaisen poika,
Sgandlan Sconelainen, Amhlaibh:in poika,
Iomhar Punakiven poika,
Alpin:in poika,
Malcolm Cennmor (Isopään):n poika,
Comhgall, Siograd:in poika, joka oli Loarn:in poika,
Bron Berbe:in poika,
Leod:in poika, joka on Clan Leod,
Lair (eli hevonen), hän, joka tuli haltijoiden palatseista hevosen muodossa ja sai kolme poikaa jotka olivat sairaita,
Artur:in poika,
Balar:in poika,
Fergus:in poika,
Fergall Kylmänmaan poika,
Noah:in poika, joka oli Dulbh:in poika,
Ioldulbh:in poika, joka oli Alexander:in poika,
Ned:in poika (josta O'Neds suku juontaa),
Monach Suuren poika, jonka mukaan Dun Monaigh on nimetty,
Balbuad, Tile saarelaisen poika,
Gioda:n poika,
Fomhra:n poika,
Magnus Nopea-aluksisen poika,
Aralt:in poika,
Asmant:in poika,
Vanha Iomhar Suuri Tuomari:n poika, josta Vanha Iomharin heimot Albassa, Erinissä, ja Lochlannissa (eli skandinavisissa maissa) polveutuvat.
Chaba klaani:
Ruaidhri, joka oli Maghnuksen poika, joka oli Donnchadin poika, joka oli Enrighin poika, joka oli Gilla Christin poika, joka oli Flaithbertachin poika, joka oli Gilla Christ Pyöreäkeihään poika, joka oli Alexander Arranilaisen poika, joka oli Tormodin poika jota aiemmin kutsuttiin Caban pojaksi, joka oli Breatan saaren Constantin poika, joka oli Lochlainnin poika.
Toisen kertomuksen mukaan Cattin, Clan Orcan, Clan Cruinerin ja Clan Thorcadalin päälliköt Albassa ovat Lochlannacheja.
Vanha kirja kertoo seuraavaa: Gregus heimon, joka oli Gomerin poika, joka oli Jafethin poika ovat Galls, eli Lochlannachit.8
Vapaa käännös kirjasta: On the Fomorians and The Norsemen - Duald Mac Firbis. Translated by Alexander Bugge, 1905.